Paras-hanke tuotti 59 kuntaliitosta: Rakenneuudistukset eivät tuota pikavoittoja

Kuntaliitto tiedottaa
15.12.2012
Julkaisuvapaa heti

Paras-hanke tuotti 59 kuntaliitosta:
Rakenneuudistukset eivät tuota pikavoittoja

Vuoden kuluttua päättyvän Paras-hankkeen saldona on 59 kuntaliitosta ja sata kuntaa vähemmän Suomen kuntakartalla. Kuntaliiton Paras-arviointitutkimusohjelmassa (ARTTU) arvioidaan, että Paras -uudistus näkyy kuntataloudessa vasta pidemmällä aikavälillä.

Ensimmäisinä vuosina kuntaliitos lisää uuden kunnan nettomenoja. Hyödyt alkavat näkyä kunnan taloudessa asteittain muutaman vuoden jälkeen, mikäli uusi kunta kykenee hyödyntämään liitokseen sisältyvän kehittämispotentiaalin.

Se, millä aikavälillä kokonaishyödyt mahdollisesti ylittävät kustannukset, on tapauskohtaista. Erot liitoskuntien välillä ovat suuria ja jokainen toteutuva liitos ainutkertainen.

– Tässä vaiheessa suuri osa kuntaliitoskunnista ja yhteistoiminta-alueista on toiminut vasta muutaman vuoden ajan, joten on ennenaikaista tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun emeritusprofessori Pentti Meklin totesi ARTTU-arviointitutkimusohjelman kuntaseminaarissa Kuntatalolla torstaina 15. joulukuuta.

Seminaarissa julkistettiin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus ”Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntatalouden näkökulmasta vuosina 2000–2010”.

Ennen kuntaliitoksia tutkimuskunnista suuri osa, eli 77 kunnasta 33 kuntaa, oli alijäämäisiä. Vuosina 2003–2009 toteutetut kuntaliitokset vähensivät alijäämäisten kuntien määrää 21 kappaleella. Vuonna 2010 alijäämäisiä kuntia oli enää 10.

– Alijäämäiset kunnat ovat liittyneet ylijäämää tekeviin kuntiin tai ne tekevät syvenevää yhteistyötä muiden kuntien kanssa, Meklin totesi.

Yhteistoiminta on riskittömämpää, mutta myös tehottomampaa

Tutkimuksen mukaan palvelujen tehokkuuden kannalta keskeisintä ei ole kunnan koko, vaan tapa järjestää ja organisoida toiminta sekä kunnan vastuulla olevat palvelut.

Kuntien välisessä yhteistoiminnassa ”investointiriski” jää pienemmäksi. Samalla kuitenkin myös odotettavissa olevat hyödyt jäävät pienemmiksi paikallistalouden näkökulmasta.

– Liitoksissa näyttäisi olevan yhteistoimintaa enemmän kehittämispotentiaalia, mutta myös suuremmat riskit, Pentti Meklin vertasi.

Kuntien määrä väheni sadalla

Vuonna 2006 alkanut Paras-hanke päättyy vuoden 2012 loppuun. Hankkeen toiminta-aikana on toteutunut kaikkiaan 57 kuntaliitosta, joihin osallistui yhteensä 95 kuntaa. Vuonna 2013 liitoksia tehdään nykytietojen mukaan kaksi, joissa mukana on yhteensä viisi kuntaa.

Vilkkain kuntaliitosvuosi oli vuonna 2009, jolloin kuntien lukumäärä väheni 67 kappaleella ja kuntaliitoksia tehtiin kaikkiaan 32. Viimeisenä varsinaisena toimintavuotena eli vuonna 2012 ei toteudu yhtään kuntaliitosta.

Yhteistoiminta-alueita on perustettu kaikkiaan 63 kappaletta. Näihin yhteenliittymiin kuuluu yhteensä 230 kuntaa.

Vuoden 2012 lopussa päättyvässä Paras-arviointitutkimusohjelmassa (ARTTU) tutkitaan Paras-uudistuksen vaikutuksia eri näkökulmista: palvelujen, talouden, demokratian ja johtamisen, henkilöstön sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta.

Arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 kuntaa: Halsua, Hamina, Harjavalta, Haukipudas, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Juuka, Jyväskylä, Kajaani, Karkkila, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Kuopio, Kuusamo, Lappeenranta, Lapua, Lempäälä, Lieto, Mustasaari, Mänttä-Vilppula, Oulu, Pello, Pori, Pudasjärvi, Raasepori, Salo, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sipoo, Sodankylä, Turku, Uurainen, Vaasa, Varkaus, Vimpeli, Vöyri ja Äänekoski.

Ohjelmaan valitut kunnat edustavat mahdollisimman hyvin suomalaista kuntakenttää. Siten tutkimustulokset ovat yleistettävissä kaikkiin kuntiin.

Lisätietoja:
Olavi Kallio, tutkija, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, p. 040 566 2244, olavi.kallio@uta.fi
Jarmo Vakkuri, professori, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, p. 040 516 2479 jarmo.vakkuri@uta.fi
Jari Tammi, erikoistutkija, Tampereen yliopiston johtamiskoulutus, p. 03 3551 7007
Pentti Meklin, professori emeritus, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, p. 050 563 2595, pentti.meklin@uta.fi


Olavi Kallion, Pantti Meklinin, Jari Tammen ja Jarmo Vakkurin tutkimus ”Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntatalouden näkökulmasta vuosina 2000–2010.” on julkaistu osoitteessa www.kunnat.net/kirjakauppa.