Entistä kasvuhaluisemmat yritykset suuntaavat valtaosin myös kansainvälisille markkinoille

Kasvajat-selvitys lähetettiin 313 yritykselle, jotka osallistuivat tänä vuonna Suomen suurimpaan pk-yritysten kasvun sparrausohjelmaan, Kasvu Openiin. Yritykset ovat eri toimialoilta, eri puolilta Suomea ja kasvun eri vaiheissa. 42 prosenttia vastanneista yrityksistä on perustettu vuonna 2013 tai sen jälkeen.

Kyselyn mukaan yrityksistä 81 prosenttia tavoittelee ulkomaille laajentumista seuraavien 3-5 vuoden aikana. Vastaajista 59 prosentilla ei ole tällä hetkellä toimintaa ulkomailla. Yleisimmät kohdemaat ovat Pohjoismaat (58%), muut EU-maat (53%) ja muut Euroopan maat (33%). Suosituimmat yksittäiset kohteet toiminnan laajentamiseen ovat Ruotsi, Saksa ja Norja.

Yleisimmät keinot kasvutavoitteiden saavuttamiseksi ovat uusille markkinoille laajentuminen (74%), uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen (72%) sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen (63%).

Kasvunnälkä on voimistunut, liikevaihdon ennakoidaan viisinkertaistuvan

Vastaajat arvioivat myös noin viisinkertaistavan liikevaihtonsa vuoteen 2019 mennessä. Kun yritysten keskimääräinen liikevaihto on nyt vajaat 900 000 euroa, arvioidaan sen olevan vajaan kolmen vuoden kuluttua yhteensä keskimäärin kuusi miljoonaa euroa.

– Tänä vuonna jopa 77,2 prosenttia kaikista osallistujayrityksistä hakee voimakasta liiketoimintansa kasvua, kun viime vuonna tämä luku oli 64 prosenttia. Näin suurella vastaajamäärällä voimme puhua valtakunnallisesta trendistä yritysten kasvunälän suhteen, sanoo tutkimuksesta vastanneen Kasvun Roihu Oy:n toimitusjohtaja Matti Härkönen.

Henkilöstömäärän kehitys arvioidaan liikevaihdon kasvuvauhtia maltillisemmaksi, mutta kuitenkin työntekijämäärä yli kaksinkertaistuisi. Kun vastaajat vuonna 2015 työllistivät keskimäärin 11 ihmistä, arvioidaan henkilöstömäärän vastaavasti olevan 26 vuonna 2019. Yritykset loisivat kaikkiaan yli 1800 uutta työpaikkaa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Liikevaihdon kasvua maltillisempi henkilöstömäärän kehitys voi selittyä yrityksestä riippuen useilla tekijöillä, kommentoi Jyväskylän Kauppakorkeakoulun professori Kalle Pajunen tulosta.

– Monet hakevat toimintaansa ketteryyttä, jolloin ei haluta sitoa resursseja henkilökuntaan, vaan työ teetetään ulkoistuksilla ja alihankinnalla. Kokonaistyöllisyysvaikutus ei siis välttämättä välity kyselystä. Osittain tilanne voi selittyä myös liiketoiminnan digitalisaatiolla, jolloin liikevaihdon kasvu ei entiseen malliin korreloi työntekijämäärän kanssa, Pajunen arvioi.

Lähes kaikki vastaajat (91%) kokivat Kasvu Openin sparrauksen vahvistaneen yrityksensä valmiuksia kasvuun. Uusien verkostojen luominen,  lisääntynyt näkyvyys ja strategian päivittyminen koettiin Kasvu Openiin osallistumisen suurimmiksi hyödyiksi.

Kasvu Openin valtakunnallinen finaali järjestetään 26.-27.10. Jyväskylässä. Tällöin valitaan kasvunäkymiltään lupaavimmat yritykset jo toimivien yritysten ja startupien sarjoissa.

Kyselyyn vastasi 123 yritystä (vastausprosentti 39).Päätoimialajakauma kyselyyn vastanneiden kesken: Palvelut 47%, teollisuus 32%, kauppa 10%, jokin muu 16%. Alle 5 henkilöä työllistäviä 58%, 5-9 työntekijää 12%, 10-19 työntekijää 18%, 20-49 työntekijää 8%, yli 50 työntekijää 4%.Yrityksen perustamisvuosi: Ennen 1990: 9,8%, 1990-1999: 13,8%,  2000-2009: 16,3%, 2010-2012: 17,9%,  2013-uudempi: 42,3%. Liikevaihtojakauma: alle 0,1 miljoonaa euroa: 44,7 %, 0,1-0,49 miljoonaa euroa 26%, 0,5 - 0,99 miljoonaa euroa: 8,1%, 1,0 - 1,99 miljoonaa euroa: 9,8%, 2,0 - 4,99 miljoonaa euroa: 6,5%, 5 miljoonaa euroa tai yli: 4,9%.