Energia 2016: Kuluttajan rooli kasvaa energiamarkkinoilla

– Kuluttajien ja pientuotannon aktiivinen rooli suomalaisessa energiajärjestelmässä tarjoaa laajemman valinnanvapauden energian hankinnassa. Se antaa paitsi mahdollisuuden osallistua energian tuottamiseen sekä energiantuotantoon, myös varmuutta esimerkiksi poikkeustilanteissa, toteaa Lähienergialiiton järjestöjohtaja Tapio Tuomi.

Professori Matti Lehtonen vahvistaa arvion pientuotannon kasvusta, etenkin aurinkovoiman muodossa. Päästöttömyyden tavoite lisää edelleen myös tuulivoimaa. Lehtosen tutkimusryhmä tutkii kuluttajien roolia joustavassa energiajärjestelmässä Uusi Energia -tutkimushankkeessa. Suomen Akatemian Uusi Energia -seminaari pidetään 27.10. Energia 2016 -tapahtumassa.

Tuuli- ja aurinkovoima edellyttävät energiajärjestelmältä joustavuutta, koska ne tuottavat energiaa epätasaisesti. Varastoinnin teknologian kehittyessä energiakuormaa voidaan siirtää ajallisesti vastaamaan kulutushuippuihin. Kuluttajat tuottavat jatkossa itse osan energiasta ja osallistuvat energiajärjestelmän ylläpitämiseen vähentämällä korvausta vastaan hetkellisesti omaa kulutustaan sekä myymällä pientuotannosta ylijäävää energiaa.

– Nykyinen markkina ei vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Jousto tulee saada mukaan markkinoille, se on kaikkien osapuolten etu. Kuluttajien aktiivinen rooli energiamarkkinan osapuolena vaatii kehittämistä ja hintamekanismin muutosta niin, että joustolle saadaan järkevä korvaus. Kuluttajien pääsy sähkön tarjoajaksi pitäisi tehdä helpommaksi. Jousto saadaan käyttöön, kun meillä on riittävän paljon kuluttajia, jotka haluavat osallistua energiamarkkinaan, Lehtonen sanoo.

Sähkön halpa hinta heikentää investointihalukkuutta

– Lähivuosien sähkön markkinanäkemykset ovat hyvin yhdensuuntaisia. Päästöoikeuden ja sähkön hinta pysyvät alhaalla, mikä ei kannusta investoimaan uusiutuvaan energiaan eikä uuteen energiateknologiaan. Toisaalta matala sähkön hinta hyödyttää teollisuutta ja kuluttajia, hallitusneuvos Anja Liukko työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa.

Ilmastosopimus ja EU:n tavoitteet määrittävät hallituksen energia- ja ilmastostrategian perusteella tehtäviä poliittisia päätöksiä. Uusiutuvan energian osuus tulee nostaa 2020-luvulla yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tavoitteena on myös luopua kivihiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolittaa tuontiöljyn käyttö. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on täysi päästöttömyys 2050.

– Tavoitteena on mahdollisimman markkinaehtoinen kehitys, mutta politiikkatoimiakin tarvitaan, jotta EU:n ja kansalliset hallitusohjelman tavoitteet saavutetaan. Nyt selvitetään, toimivatko markkinat riittävän nopealla aikataululla niin, että järjestelmämme muuttuu päästöttömäksi, Liukko toteaa.

Anja Liukko puhuu uusiutuvasta energiasta Energiakongressissa Tampereella 26.10. Alan asiantuntijoiden ja ammattilaisten kohtaamispaikka on ohittamaton tilaisuus päivittää tietonsa Suomen energiapolitiikan suunnasta, kiertotaloudesta, liikenteestä ja kaupunkisuunnittelusta.

Ilmastonmuutostalkoot ratkaistaan lämmityksessä ja liikenteessä

Energiamessujen Päästötön tulevaisuus -seminaarin asiantuntija, Neo-Carbon Energy -ohjelmasta vastaava Pasi Vainikka VTT:stä muistuttaa tilannekuvan energia-alalla muuttuvan nyt nopeasti.

– Energiajärjestelmässä aikajänteet ovat olleet hitaat, mutta nyt uusiutuvien nopean teknologiakehityksen ja kustannusten laskun myötä muutoksen nopeutta on yhä vaikeampi arvioida, Vainikka sanoo.

Hänen mukaansa tulevaisuuden uusiutuvan energian järjestelmässä on huomattavan paljon enemmän toiminnallisia yksiköitä kuin energiajärjestelmässä on nyt.

– Tämä energian internet mahdollistaa aivan uudenlaista markkinadynamiikkaa nykyiseen verrattuna. Se mahdollistaa energiajärjestelmän siirtymisen kohti markkinataloutta, joka itsestään purkaa valtaa ja monopoleja, Vainikka arvioi.

Paljon puhutaan sähköstä ja sen hinnasta, mutta asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutostalkoot ratkaistaan lämmityksessä ja liikennesektorilla.

– Lasketaanko Suomessa liikaa biodieselin varaan, kun maailmalla pohditaan dieselajoneuvojen kieltämistä ja markkinoille tulee useita lähes 500 kilometrin säteellä toimivia täyssähköautoja, Vainikka kysyy.

Keskustelu jatkuu englanninkielisessä, maksuttomassa Päästötön tulevaisuus – NYT –iltapäiväseminaarissa 25.10.

Energiabloggarit tulevaisuutta pohtimassa

Energia 2016 -tapahtuma on energia-alan keskustelun paikka. Messujen, kongressin, seminaarien ja Energiapäivän lisäksi tapahtuma tuo yhteen energia-alasta bloggaavat kirjoittajat.

Energian tulevaisuus – suomalainen energiajärjestelmä vuonna 2050 -paneelikeskustelussa kohtaavat energiabloggari Tuomas Vanhanen, energiatehokkaan rakentamisen Eksergia-wikin perustaja Maaria Laukkanen ja tietokirjailija-bloggari Rauli Partanen sekä Energiateollisuus ry:n uusi toimitusjohtaja Jukka Leskelä, WEC Finlandin toiminnanjohtaja Lauri Muranen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jero Ahola. Paneelikeskustelua moderoi aiemmin aktiivisesti blogannut, nykyään energia-asiantuntijana toimiva Riku Merikoski.

Energia 2016 -tapahtumakokonaisuus järjestetään 25.–27.10. Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa. Viikon avaa Bioenergia ry:n vuosittainen Bioenergiapäivä jo 24.10. World Energy Council (WEC) Finlandin maksullisessa Energiapäivässä 25.10. pohditaan maailman ja Suomen energiastrategiaa. Expomarkin ja Promaintin järjestämässä Energiakongressissa 26.10. käsitellään mm. energiamarkkinoita, kiertotaloutta, ympäristöä ja tulevaisuuden ratkaisuja. Energiamessuilla esittäytyy yli 350 näytteilleasettajaa 25.–27.10.2016.

Median edustajat ovat tervetulleet tapahtumaan, www.energiamessut.fi/media

Median palvelut:
Taina Hiekkataipale, markkinointipäällikkö, Expomark Oy,
p. 040 5505 950, taina.hiekkataipale@expomark.fi