Pk-vientiyritysten merkitys unohtuu elinkeinopoliittisessa keskustelussa

Ulkomaankauppa on Suomelle elintärkeä: työllisyydestä pelkästään tavaravientiä harjoittavien yritysten osuus on lähes 30 prosenttia ja liikevaihdosta yli 50 prosenttia. Vienti on keskittynyt pieneen joukkoon suuria yrityksiä: Tullin tilastojen mukaan viime vuonna 17 suurimman vientiyrityksen osuus maamme tavaraviennistä oli noin 40 prosenttia.

Vaikka pienten ja keskisuurten yritysten osuus tavaraviennistä oli vain 14 prosenttia, Suomessa toimii kuitenkin yli 18 200 tavaravientiä harjoittavaa pk-yritystä.

-Tämä pienviejien joukko olisi identifioitava, sillä yksi tärkeä elinkeinopoliittinen kysymyksemme on, miten pienistä ja satunnaisista viejäyrityksistä saadaan isompia ja kasvavia, muistuttaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen.

Suomi poikkeaa radikaalisti esimerkiksi Saksasta, jossa neljästä miljoonasta yrityksestä yli 95 prosenttia on perheyrityspohjalta toimivia pk-yrityksiä, joista 300 000-400 000 toimii myös kansainvälisillä markkinoilla. Siellä pk-yritykset ovat pystyneet kehittämään tuotteita, palveluja ja teknologioita, joilla on ulkomaista kysyntää.

Pk-vientiyritys tarvitsee yrityskohtaisen kehitysohjelman 

Julkisessa keskustelussa puhutaan usein Suomen tavaraviennin keskittymisestä muutamiin suuriin yrityksiin. Pk-vientiyritysten määrää ja merkitystä ei saisi unohtaa.

-Olennaista on, että useat tuhannet pienviejät saavat säännöllisesti vientiä aikaiseksi. Heidän tuotteilla on kysyntää ulkomailla, ja yritykset ovat löytäneet asiakkaita sekä vientikanavia. Jotain siis on jo tehty oikein, Silen sanoo.

Tekemistä on edelleen paljon. Olisi selvitettävä, miksi pk-yritysten vienti jää vähäiseksi ja miten yrityspolitiikalla voidaan tilannetta parantaa.

-Jos kohderyhmäksi otetaan viennin arvoltaan 100 000 euroa lähestyvät yritykset, löytyy näistä tilastosta noin 1 300 kappaletta. Tälle joukolle olisi hyvinkin räätälöitävissä yrityskohtaisia kehitysohjelmia, Silen uskoo.

Kauppakamarin kyselytutkimuksessa viennin edistämisessä pk-yritykset painottavat julkista rahoitustukea. Toiseksi tärkeimpänä pidetään yritysten verkottumisen ja yritysyhteistyön kehittämistä.

Kansainvälistymisen julkisten neuvonta- ja konsulttipalvelujen tai koulutuksen merkitystä ei koettu kovin tärkeäksi. Julkinen vienninedistämiskenttä koettiin sekavaksi tai jopa tarpeettomaksi.

Lisätietoja:

Marko Silen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari

p. 050 5484 217, marko.silen@chamber.fi