Tutkijat löysivät mahdollisuuden estää syöpähoidon aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa

Doksorubisiinia ja muita antrasykliinisiä solunsalpaajia käytetään laajasti erilaisten syöpien hoidossa, mutta niiden pidempiaikaista käyttöä rajoittaa niiden aiheuttama sydämen vajaatoiminta ja kehon painon lasku.
PNAS-tiedelehdessä julkaistu suomalaistutkimus paljasti, että doksorubisiini johti sydämen painon laskuun sekä pienten verisuonten vaurioitumiseen ja katoon hiirten sydämissä. Tutkimus osoitti kuitenkin myös, että tämä prosessi voitiin estää geeniterapialla, jossa käytettiin verisuonten kasvutekijää nimeltä VEGF-B. VEGF-B-kasvutekijä edistää verisuonten sisäpintaa verhoavien endoteelisolujen kasvua.
– Syövän ennuste on parantunut viime aikoina, mutta samalla eräiden tehokkaiden sytostaattien sydämeen kohdistuvista haittavaikutuksista on tullut yhä kasvava ongelma. Uudet löydökset antavat toivoa, että tulevaisuudessa VEGF-B-geeniterapia voisi suojata sydäntä ja samalla tehdä mahdolliseksi pidempiaikaisen solunsalpaajahoidon käyttämisen. Näin itse syövän hoito tehostuisi ja ennen kaikkea solunsalpaajista seuraavia haittavaikutuksia sydämeen voitaisiin välttää, toteaa LL Markus Räsänen, jonka väitöskirjatyöhön nyt julkaistu tutkimus liittyy.
– Tässä tutkimuksessa käytetty solunsalpaaja, doksorubisiini, on ollut tiedemaailmassa jo pitkään intensiivisen tutkimuksen kohteena, ja sen aiheuttamia haittavaikutuksia on selvitetty lukuisissa julkaisuissa. Nyt julkaistu tutkimus on kuitenkin ensimmäinen, jossa verisuoniin kohdistuvalla hoidolla havaittiin selvä suojaava vaikutus doksorubisiinihoidon haittoja vastaan, kertoo tutkimusta ohjannut dosentti Riikka Kivelä.
Tutkimustulokset osoittavat, että sydämen verisuonten sisäpinnan solukolla, endoteelilla, on oleellinen rooli sydämen suojaamisessa solunsalpaajien haittavaikutuksilta. – Havaintoon perustuvan geeniterapian ottaminen käyttöön potilaiden hoidossa vaatii kuitenkin vielä jatkotutkimuksia, Räsänen huomauttaa.
Tutkimus toteutettiin Wihurin tutkimuslaitoksen sekä Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen yhteistyönä, ja sitä rahoittivat Wihurin tutkimuslaitos, Suomen Akatemia, Sydäntutkimussäätiö, Syöpäsäätiö ja Euroopan yhteisön People Programme (Marie Curie Actions).
Lisätietoja:
LL Markus Räsänen
Puh. 09 941 25569
Sähköposti: markus.rasanen@helsinki.fi
Viite: Räsänen M, Degerman J, Nissinen T A, Miinalainen I, Kerkelä R, Siltanen A, Backman J T, Mervaala E, Hulmi J J, Kivelä R and Alitalo K. VEGF-B gene therapy inhibits doxorubicin-induced cardiotoxicity by endothelial protection. PNAS 31 Oct, 2016
********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme