Kotivakuutuksen ottajat syyniin – hallitukselta turhaa simputusta
”Rahanpesun torjunnan tai terrorismin riskin hallinnan kannalta vapaaehtoisissa vakuutuksissa asiakkaille tehtävillä pakollisilla kysymyksillä ei ole merkitystä. Asiakkaat kokevat ne yksinomaan simputuksena ja huonona asiakaspalveluna”, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.
Kauppi muistuttaa, että hallituksen esittämä lisävelvoite vapaaehtoisiin vakuutuksiin ei perustu IV rahanpesudirektiiviin, jota ollaan saattamassa voimaan kansallisesti. ”EU on tietoisesti jättänyt vahinkovakuutuksen ulkopuolelle juuri vähäriskisyyden vuoksi. Kyse on siis täysin kansallisesta lisäsääntelystä. Sisäministeriön johtamassa valmistelussa ei ole piitattu ollenkaan hallitusohjelman linjauksesta, että EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä.”
Kaupin mukaan uusi sääntely herättää myös kysymyksen, mitä vakuutusyhtiön tulee tehdä, jos asiakkaat eivät syystä tai toisesta vastaa kyselyihin. Onko vakuutusyhtiön esimerkiksi irtisanottava kansalaisen koti- jasairausvakuutukset ja kieltäydyttävä myöntämästä uusia?
Hallitus sivuutti oman arviointineuvostonsa kriittisen kannan
Hallitus on täysin sivuuttanut myös asettamansa lainsäädännön arviointineuvoston kriittisen lausunnon rahanpesuun liittyvistä lisävelvoitteista. Arviointineuvoston mukaan ehdotetut "toimenpiteet vaikuttavat olevan vastoin Sipilän hallitusohjelman kirjauksia, joissa pyritään yritysten turhan sääntelyn purkamiseen ja hallinnollisen taakan keventämiseen".
Pankit on velvoitettu kysymään asiakkailtaan monia, asiakkaiden mielestä tungettelevalta tuntuvia kysymyksiä mm. poliittisesta vaikutusvallasta ja tilitapahtumien määristä. Tällä hetkellä poliittisesti vaikutusvaltaiseksi katsotaan vain ulkomailla korkeissa asemissa olleet, mutta uuden direktiivin mukaan poliittisesti vaikutusvaltaisiksi katsotaan jatkossa myös kotimaiset ministerit, kansanedustajat, suurlähettiläät ja valtio-omisteisten yritysten toimitusjohtajat.
”Pankeille tulleet velvoitteet liittyvät rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan. Finanssiala on vahvasti sitoutunut uusiin velvoitteisiin, jotka pohjautuvat IV rahanpesudirektiiviin. Pankkien asiakkailleen tekemää kysymyspatteristoa ei pidä kuitenkaan ulottaa pakollisena vakuutusyhtiöihin, vaan rahanpesuun liittyvien selvitysten laajuus on jätettävä yhtiöiden oman riskiperusteisen arvioinnin varaan”, Kauppi sanoo.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, puh. 020 793 4210
Johtava asiantuntija Mika Linna, puh. 020 793 4269
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula, puh. 040 652 9118
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä15.5.2025 12:14:37 EEST | Tiedote
Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä. Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka. Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.
Markkinoiden heilunta näkyi – huhtikuussa pääomia siirrettiin lyhyen koron rahastoihin12.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin huhtikuussa yhteensä 439 miljoonaa euroa pääomia. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 178 miljardia euroa.
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme