Rakennetyöryhmän kuntakartta vähentäisi valtuutettujen määrän kolmannekseen

Kuntaliitto tiedottaa
23.2.2012
Julkaisuvapaa heti


Rakennetyöryhmän kuntakartta vähentäisi valtuutettujen määrän kolmannekseen

Jos Manner-Suomen kuntarakenne muodostuu kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esityksen mukaisesti, kuntien valtuutettujen määrä voi vähetä Kuntaliiton laskelmien mukaan kolmannekseen nykyisestä. Nykyisen kuntalain mukaan suurin mahdollinen kunnanvaltuusto on 85-paikkainen.

Valtiovarainministeriön asettaman kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys vähentäisi Manner-Suomen kuntien lukumäärän 320:sta yhteensä 66–70 kuntaan. Kuntien lukumäärän väheneminen vähentää myös valtuustopaikkoja.

Vuoden 2012 lopussa päättyvällä valtuustokaudella Manner-Suomessa on ollut noin 10 400 kunnanvaltuutettua. Jos kuntarakennetyöryhmän esitys uudeksi kuntarakenteeksi toteutuisi, valtuutettujen määrä vähenisi runsaaseen kolmeen tuhanteen nykyisen kuntalain mukaan. Muutos on merkittävä, sillä esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana valtuutettujen määrä on vähentynyt kahdella tuhannella.

Kuntarakennetyöryhmän esitys kasvattaisi kuntakokoa niin, että suurimmassa osassa kuntia olisi 20 000- 60 000 asukasta. Nykyisen kuntalain mukaan suurimmassa osassa näistä kunnista olisi 51 kunnanvaltuutettua. Kuntauudistuksen rinnalla hallitus aikoo käynnistää kuntalain uudistamisen, jonka yhteydessä valtuustojen kokoa voidaan muuttaa.

– Esimerkiksi rakennetyöryhmän ehdotuksen mukaisessa Suur-Turussa, jossa 14 kuntaa liitettäisiin yhdeksi, uuden kunnan valtuustoon valittaisiin 75 valtuutettua. Tämä vastaa vain 15 prosenttia nykyisten 14 kunnan kaikkiaan 494 valtuutetusta, Kuntaliiton tilastotutkija Sirkka-Liisa Piipponen laskee.

Jos kuntaliitoksia tehdään kesken valtuustokauden, on järjestettävä uudet kuntavaalit tai jatkettava valtuustokausi loppuun yhdistyvien kuntien yhteisellä valtuustolla, johon valtuustot voidaan yhdistää osittain tai kokonaan.

– Jäsenmäärältään suuret valtuustot ovat valtuuston strategisen tehtävän kannalta haasteellisia, Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen toteaa.

Valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä eri ryhmien välillä on vahvistettava, jotta päätöksenteon toimivuus varmistetaan.

Majoisen mukaan valtuutettujen määrän näin suuri väheneminen olisi uhka lähidemokratialle ja paikallisen elinvoiman kehittämiselle.

– Mekaanisten ja ylhäältä saneltujen rakennemuutosten seurauksena motivaatio laskisi ja silloin jäisi hyödyntämättä merkittävää osaamista ja kehittämispotentiaalia, Kaija Majoinen arvioi.

Kymmenen tuhatta valtuustopaikkaa jaossa syksyllä

Meneillään olevalla valtuustokaudella yleisin valtuustokoko on 27. Valtuutettuja on keskimäärin 31 kuntaa kohden.

– Kuntaliitokset ovat vähentäneet valtuutettujen määriä ja valtuutettujen määrä onkin vähentynyt vuodesta 1998 vuoteen 2008 yhteensä 2 210 henkilöllä. Vähennyksen syynä ovat pääasiassa 2000-luvulla toteutuneet kuntaliitokset. Eniten ovat vähentyneet 17- ja 21-jäseniset valtuustot, Sirkka-Liisa Piipponen toteaa.

Tasan 250 päivän päästä pidettävissä kuntavaaleissa valtuutettuja valitaan noin 10 000. Lopullinen luku varmistuu aikaisintaan 1.7.2012.

Luottamushenkilön työ ammattimaistuu

Samalla kun valtuutettujen määrä vähenee ja kuntien koko kasvaa, luottamushenkilöiden työn vaativuus kasvaa.

– Isommassa kunnassa luottamustehtävien hoitaminen vie enemmän aikaa. Luottamushenkilötyöhön käytetty aika on jo kasvanut merkittävästi 2000-luvulla ja työ on samalla ammattimaistumassa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka toteaa.

Kurikka arvioi, että kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti toimivien luottamushenkilöjen mahdollisuus nousee esiin myös kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

– Käytännössä tällä tiellä ollaan jo suurimpien kaupunkien hallitusten puheenjohtajien työskentelyssä, Kurikka toteaa.

Lisätietoja:
tilastotutkija Sirkka-Liisa Piipponen, Kuntaliitto, p. 09 771 2741
kehitysjohtaja Kaija Majoinen, Kuntaliitto, p. 09 771 2512, 0500 811 239
erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Kuntaliitto, p. 09 771 2509, 050 301 9068