Rikosseuraamuslaitoksen säästökohteet löydetty - vuosittaiset menot laskevat yli viisi miljoonaa euroa

Valtiontalouden menoleikkaukset merkitsevät Rikosseuraamuslaitokselle ( Rise ) vuotuisia noin viiden miljoonan euromääräisiä menotason sopeuttamistoimia vuosille 2013 -2016. Sopeutustoimilla pyritään varmistamaan laitoksen toimintamahdollisuudet myös tulevaisuudessa.

- Olemme etsineet sellaista säästöpotentiaalia, että varmuudella pystymme sopeutumaan määrärahakehykseen. Samalla olemme jossakin määrin varautuneet odotettavissa oleviin, mutta vielä nyt tarkasti ennakoimattomiin kustannusten nousupaineisiin, sanoo Risen pääjohtaja Esa Vesterbacka .

Suuruusluokaltaan merkittävien toimintamenosäästöjen toteuttaminen edellyttää suurimpia säästöjä henkilöstömenoissa ja toimitilavuokrissa, sillä Rikosseuraamuslaitoksen 220,7 milj. euron toimintamenoista 60 % on henkilöstömenoja, 19 % toimitilavuokria ja 21 % muita toimintamenoja.

Eläköitymisen ja luonnollisen poistuman kautta avoimiksi tulevat työtehtävät pyritään hoitamaan ensisijaisesti nykyisellä henkilöstöllä työprosessien tuottavuutta kehittämällä, henkilöstön työnkuvia laajentamalla sekä tukipalvelutehtäviä keskittämällä.

Vaikka suurimmat säästöt syntyvät henkilöstökuluista, on Rise pyrkinyt löytämään laajaan yli 30-sivuiseen sopeuttamissuunnitelmaansa myös muita kustannussäästöjä.

Risen sopeuttamisohjelman toimet ovat suurelta osin valtionhallinnossa käynnistetyn Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman -tavoitteiden mukaisia aidosti tuottavuutta lisääviä toimia.

Toimipaikkaverkoston supistaminen

Monet sopeuttamissuunnitelmassa esitetyt toimet tuovat säästöä vasta kehyskauden loppuvuosina. Merkittäviä säästöjä on kuitenkin saatava aikaan jo vuonna 2013, minkä vuoksi toimipaikkaverkoston supistaminen on ollut monipuolisen tarkastelun kohteena.

Vankimäärien alueellisen kehityksen ja laitosten nykyisen käyttöasteen perusteella on nähty mahdolliseksi lakkauttaa yksi avolaitos Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueelta. Lakkautettavan yksikön valinnassa on painotettu taloudellisten säästöjen lisäksi yksikön merkitystä osana rangaistusten alueellista täytäntöönpanoprosessia.

Arvioinnissa on painotettu myös Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatti -kiinteistöjen yhteistyössä laatiman toimitilaverkostoselvityksen tuloksia yksiköiden tulevista peruskorjaustarpeista, niiden kustannuksista ja vuokravaikutuksista. Tilojen elinkaarta on arvioitu pidemmällä ajanjaksolla.

Näillä perusteilla Rikosseuraamuslaitos esittää oikeusministeriölle, että Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueelta lakkautetaan vuoden 2013 aikana Haminan 32-paikkainen avolaitos. Alueelle jää edelleen riittävä määrä vankipaikkoja. Alueen avolaitosten käyttöaste on ollut vuosina 2010 ja 2011 noin 80 %.

Haminan vankilan 20 työntekijää pystytään uudelleen sijoittamaan muihin laitoksiin oikeusministeriön hallinnonalalle antamien muutostilanteissa noudatettavien henkilöstöpoliittisten periaatteiden mukaisesti. Myös Haminan vangit sijoittuvat Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueelle.

Kohtuuttomien henkilöstövaikutusten estämiseksi ja alueelle vapautuvien vankien vapautumisprosessin varmistamiseksi Kouvolan yhdyskuntaseuraamustoimistoon kehitetään vapautumista tukevia toimintamuotoja.

Uudishankkeet

Rise on osana sopeuttamissuunnitelmaansa pyrkinyt selvittämään vaihtoehtoisia ns. kevennettyjä suunnitelmia toimitila- ja investointihankkeidensa toteuttamisesta.

Keravan, Hämeenlinnan ja Helsingin vankiloiden investointihankkeiden jatkosta päätetään syksyllä 2012 vankitilojen luokitteluselvityksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa yhteistyössä laadittavan toimitilaverkostoselvityksen valmistuttua.

Hämeenlinnan vankilan ja vankisairaalan peruskorjaushankkeeseen vaikuttavat myös mahdolliset päätökset vankien terveydenhuollon järjestämisvastuun ja rahoittamisen siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriölle.

Vankitilojen luokittelun käyttöönotto

Nykyiset vankipaikat jakautuvat suljettuihin ja avopaikkoihin. Rikosseuraamuslaitos laatii kevään aikana vankitilojen luokittelun, jonka tavoitteena on jakaa vankipaikat useampaan kuin kahteen luokkaan.

Nykyistä tarkemmasta vankitilojen määrittelystä saadaan apuväline toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen, toimitila- ja investointikysymyksiin, hankintapäätöksiin sekä henkilöstön mitoituksen suunnitteluun.

Tavoitteena on mitoittaa henkilöstöresurssit sen mukaan, mihin luokkaan vankipaikat kuuluvat kussakin vankilassa tai osastolla. Lähtökohtana on se, ettei vankia sijoiteta suljetumpiin olosuhteisiin kuin turvallisuustekijät edellyttävät.

Vankitilojen luokittelun myötä saadaan henkilöstösäästöjä, jos luokittelu toteutetaan siten, että nykyisiä hyvin suljettuja vankipaikkoja muutetaan toiminnallisesti ns. puolisuljetuiksi.

Automaatiota lisätään

Vangeille ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaille kehitetään yksi yhteinen asiakastietojärjestelmä, joka yksinkertaistaa ja vähentää asiakastietojen käsittelyn eri toimintavaiheita, päällekkäisyyksiä ja työmäärää.

Hanke liittyy rikosketjun kokonaisprosessin kehittämiseen, jossa asiakirjat ja tieto kulkevat automaattisesti Risen asiakastietojärjestelmän ja muiden rikosprosessissa mukana olevien viranomaisten järjestelmien välillä vaiheesta toiseen aina poliisin esitutkinnasta rangaistusten täytäntöönpanoon.

Rangaistusten muodollista täytäntöönpanoa kehitetään kolmella osa-alueella. Rangaistusaikojen laskemisessa otetaan käyttöön koneellinen laskenta ja keskushallintoyksikön ja alueiden täytäntöönpanotehtävät yhdistetään. Lisäksi esitetään, että tuomioiden aloittamisen alitäytäntöönpanijana toimivan ulosottomiehen tehtävät hoidetaan jatkossa laitoksen omin voimin. Tämä edellyttää lainmuutosta.

Henkilökunnan asunnoille kustannusvastaavuus

Rikosseuraamuslaitoksella oli vuonna 2010 käytössään Senaatti-kiinteistöiltä jälleenvuokraamiaan henkilökunnan asuntoja noin 460 kpl. Asuntojen määrä on vähentynyt viime vuosina, kun niitä on muutettu vankitiloiksi ja otettu laitoksen muiksi toimitiloiksi. Määrä vähenee edelleen, sillä jatkossa Rikosseuraamuslaitos säilyttää henkilökunnan asuntokäytössä vain ne asunnot, jotka ovat sille toiminnallisesti välttämättömiä.

Henkilökunnan asuntojen kustannusvastaavuutta parannetaan perimällä asunnoista Rikosseuraamuslaitokselle omakustannusperusteista vuokraa.

Toimitilat käydään tarkasti läpi

Toimitilaverkostoselvityksessä käydään läpi kaikki Rikosseuraamuslaitoksen toimitilat, niiden elinkaari ja tulevaisuuden tarve. Toimitilaverkostoselvityksen perusteella laaditaan investointisuunnitelmat vuoteen 2025 asti. Selvityksen perusteella laaditaan myös suunnitelma tarpeettomista tiloista luopumiseksi.

Vankiloiden kokonaisenergiankulutusta ja -kustannuksia vähennetään. Energiaselvitykset on jo aloitettu kahdella pilottikohteella, jotka ovat Helsingin ja Jokelan vankilat. Pilottikohteiden avulla on tarkoitus laatia yksinkertainen malli energiaselvitysten ja säästötoimenpiteiden kartoittamiseksi sekä suunnitelma ekotehokas vankila -mallin laajentamisesta.

Lisää tuottoja ja säästöjä

Lisätuottoja ja säästöjä sopeuttamisohjelmassa etsitään myös hankintatoimen tehostamisesta, vankien työtoiminnan ja laitosmyymälöiden kustannusvastaavuuden ja tuottavuuden parantamisesta, vankirahauudistuksesta sekä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen ja Psykiatrisen vankisairaalan maksullisen toiminnan tuotoista.

Henkilöstön kanssa on keskusteltu lisäksi mm. lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, sairauspoissaolojen vähenemisestä saatavista säästöistä, työvuorojärjestelyistä ja ylitöiden vähentämisestä.

Tuottavuuden ja taloudellisuuden lisäämistä tavoitellaan myös mm. ostopalveluna hankittavan vankilaopetuksen vähentämisellä ja opetusviranomaisten rahoittaman koulutuksen lisäämisellä sekä yhdyskuntaseuraamusten ja avolaitosten ohjelmatoiminnan yhteistyön lisäämisellä.

Vankien omatoimisuutta pyritään lisäämään erityisesti ruokahuollossa aterioiden valmistuksessa. Tapauskohtaisesti toteutettavat toiminnan ulkoistamiset kartoitetaan kokonaistaloudellisten vaikutusten perusteella.

Lisätietoja: pääjohtaja Esa Vesterbacka , p. 029 56 88400 ja ylijohtaja Tuula Asikainen , p. 029 56 88505.

Rikosseuraamuslaitoksen talouden sopeuttamissuunnitelma vuosille 2012-2015 luettavissa osoitteessa: http://www.rikosseuraamus.fi/57800.htm