Lapsen diabetes valvottaa vanhempia

Diabetesdiagnoosi mullistaa lapsiperheen muutoinkin haastavan arjen. Ruokavalio joutuu syyniin, sillä aterioiden hiilihydraattipitoisuuksia pitää alkaa tarkkailla päivittäin. Insuliinipistokset ja verensokerimittaukset tulevat osaksi päivärutiineja, ja niistä on huolehdittava myös lomilla ja matkoilla.

Hypoglykemian eli liian matalan verensokerin oireita voivat olla mm. nälkä, käsien tärinä ja heikotus. Sen voi aiheuttaa tavallista kuluttavampi liikunta, liian vähäinen syöminen tai liian suuri insuliiniannos. Pahimmillaan tila voi johtaa insuliinisokkiin eli kouristuksiin ja tajuttomuuteen. Yöllä tilanne voi kehittyä salakavalasti, sillä lapsi ei välttämättä herää oireisiin. Yöllisen hypoglykemian pelko voi valvottaa niin lasta kuin vanhempiakin. Toistuessaan yölliset hypoglykemiat saattavat aiheuttaa lapselle painajaisia ja pelkotiloja, ja joskus vanhemmat heräävät öisinkin verensokeria mittaamaan tai syöttämään lasta, jotta tämän verensokeri pysyisi aamuöisinkin kyllin korkealla.

Pitemmän päälle pelkääminen ja valvominen käyvät kaikille raskaaksi, ja hypoglykemian syyt täytyykin selvittää lääkärissä. Myös vertaistuesta on apua.

”Vertaisryhmät, joita löytyy esimerkiksi diabetesperheiden leireiltä ja nykyisin paljon myös verkosta, ovat vanhemmille hyvä tapa käsitellä lapsen sairautta. On tärkeä muistaa, että diabetesdiagnoosi ei vaikuta lapsen tulevaisuuteen: esimerkiksi ammattiurheilijoista löytyy monia ykköstyypin diabetesta sairastavia”, kertoo Novo Nordiskin diabeteslääkäri Tero Saukkonen.

Tyypin 1 diabeteksen puhkeamiselle ei ole tyypillistä ikää; sairaus voi puhjeta lapsella niin vauvana, kouluiässä kuin nuorena aikuisenakin. Usein se havaitaan klassisista diabeteksenoireista, joita ovat runsas juominen ja pissaaminen, väsyminen ja laihtuminen.

Vanhemmat saattavat viedä lapsen lääkäriin vasta, kun oireilua on jatkunut jonkin aikaa, sillä oireet ovat usein melko epämääräisiä ja ilmaantuvat hiljalleen ajan myötä.

”Vaikka diagnoosin saaminen kestäisi, vanhempien ei pitäisi tuntea syyllisyyttä lapsen ykköstyypin diabetesdiagnoosista. Monesti vanhemmat miettivät, olisivatko he voineet tehdä jotain estääkseen sairastumisen. Vastaus on yksiselitteisesti, että eivät olisi. Ruokavaliolla tai muilla elämäntavoilla ei voi vaikuttaa sairauden puhkeamiseen”, kertoo Saukkonen.

Diagnoosin saamisen jälkeen lapsi viettää yleensä ensimmäiset päivät sairaalassa. Sen jälkeen klinikkakäynneistä tulee säännöllisiä. Diagnoosia seuraavina viikkoina vanhempien on hyvä sulatella asiaa, hankkia tietoa sairaudesta ja opetella hyväksymään se, että lapsen sairaudesta tulee pysyvä osa perhe-elämää. Töistä on hyvä ottaa ensimmäisinä viikkoina mahdollisuuksien mukaan vapaata, jotta koko perhe saa opeteltua sairauden hoidon käytännön tasolla.

”Turhaa murhetta ei kuitenkaan tarvitse tuntea, sillä diabeteksen kanssa pystyy nykyään elämään varsin normaalia elämää”, Tero Saukkonen muistuttaa.

Kirjoitus on toinen osa Novo Nordiskin tyypin 1 diabetesta käsittelevää artikkelisarjaa. Ensimmäisessä osassa sairautta käsiteltiin lapsen näkökulmasta, kolmannessa näkökulma on lapsen muun lähipiirin. 

FAKTAT

Onko lapsella tyypin 1 diabetes – mistä oireista kannattaa huolestua?

- Klassiset oireet ovat runsas juominen ja virtsaaminen.

- Myös laihtuminen ja lisääntynyt väsymys voivat viitata diabetekseen

- Oireet voivat ilmaantua joko nopeasti tai hiljalleen ajan myötä.

- Tyypillistä ikää oireiden ilmaantumiselle ei ole. Ykköstyypin diabetes voi puhjeta kaikenikäisillä puolivuotiaista aikuisiin.