Kuntajohdon luottamus valtioon rakoilee

Kuntaliitto tiedottaa
19.3.2012
Julkaisuvapaa kello 10.00
 
Kuntajohdon luottamus valtioon rakoilee:
Kunnat toivovat valtiolta tiiviimpää kumppanuutta
 
Kuntajohtajien luottamus valtioon on säröillyt jo pitkään, selviää Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston tutkimuksesta. Kuntien hallitusten puheenjohtajat ja kunnanjohtajat luottavat pääsääntöisesti kuntien itsehallintoon sekä kunnalliseen demokratiaan, mutta eivät valtion haluun tai kykyyn edistää kuntien asemaa. Tutkimuksen kyselyyn vastasi reilut 300 kunnanhallitusten puheenjohtajaa ja kunnanjohtajaa keväällä 2011.
 
Tutkimuksen mukaan epäluottamus näyttää olevan merkittävä syy siihen, miksi kunnat ja valtio eivät pysty sopimaan asioistaan.  Kehittämisen ja päätöksenteon haasteet kunnissa ja valtiolla ovat eriytyneet, eivät lähestyneet toisiaan. Puheenjohtajista 61 prosenttia ja kunnanjohtajista 84 prosenttia ei luota valtion kumppanuuteen.
 
Jos epäluottamus kyetään kääntämään luottamukseksi, kuntien ja valtion suhteisiin avautuu uusi ulottuvuus.
 
– Valtion tulisi luoda kuntien kanssa luottamukseen ja dialogiin perustuva suhde, joka perustuu toiselta oppimiseen ja ymmärrykseen. Tämä suhde ei saa perustua auktoriteettiin eikä hierarkiaan, vaan keskinäiselle yhdenvertaisuudelle, arvostukselle ja kunnioitukselle, professori Risto Harisalo toteaa.
 
Tutkimuksen tekijät Harisalo, Pasi-Heikki Rannisto ja Jari Stenvall korostavat, että uudistuksia esimerkiksi kuntarakenteeseen valtio voi tehdä vain yhteistyössä kuntien kanssa. Kaikki uudistaminen ja kehittäminen vaativat aikaa.
 
– Perinteiset käsitykset kuntien ja valtion suhteista ovat vakavana jarruna uudessa tilanteessa. Kuntien ja valtion välisiä suhteita ei voida ratkaista valtion auktoriteettia vahvistamalla, kuntien rakenteita muuttamalla, taloudellisia ohjauskeinoja hyödyntämällä ja valvontaa lisäämällä. Ne todennäköisesti vain pahentavat kuntien ja valtion välisiä suhteita. Jos sitä vastoin valtio vähentää kuntiin kohdistuvaa normiohjausta, viestii se luottamusta kuntien kykyyn ratkaista ongelmia paikallistietämykseen perustuen.
 
Tutkimuksessa ”Institutionaalinen luottamus” selvitettiin kuntien luottamusta valtioon ja kuntahallintoon.
 
Osa toivoo myös keskittämistä
 
Kunnanhallitusten puheenjohtajien ja kunnanjohtajien mielestä kuntien ja valtion väliset olosuhteet ja ympäristötekijät ovat muuttuneet monimutkaisiksi, epävarmoiksi, ennakoimattomiksi ja hallitsemattomiksi.
 
Tällaisissa olosuhteissa kunnissa ei uskota, että valtio pystyy kehittämään, ohjaamaan ja valvomaan kuntien toimintaa. Mitä epävakaampi toimintaympäristö on, sitä hajautetumpaa tulee olla päätöksenteon ja sitä vähäisempää tulee olla ylhäältä tulevan ohjauksen. Siksi kunnissa toivotaan, että valtio lisäisi kuntien itsenäisyyttä etsiä jatkuvasti muuttuviin ja erilaisiin ongelmiin omia ratkaisujaan. Tällä kannalla puheenjohtajista ja kunnanjohtajista on noin joka toinen.
 
Puheenjohtajista neljännes ja kunnanjohtajista kolmannes toivoo sen sijaan valtion keskittävän kuntien ohjausta.
 
– Kuntien luottamus valtioon osoittautui hyvin moniulotteiseksi ilmiöksi. Epäluottamus voi olla jopa hyödyllistä, koska se pakottaa valtion ottamaan sen toiminnassaan huomioon, tutkijat toteavat.
 
Kunnissa tunnetaan luottamusta valtionhallinnon teknistä osaamista kohtaan. Vastaajat eivät kuitenkaan luota valtion kykyyn auttaa kuntia strategisesti merkittävien ongelmien määrittelyssä ja ratkaisemisessa.
 
Puheenjohtajat ja kunnanjohtajat luottavat pääsääntöisesti kuntien itsehallintoon. Kunnalliseen demokratiaan puolestaan luotti kolme neljästä puheenjohtajasta ja kunnanjohtajasta. Puheenjohtajista 42 prosenttia ja kunnanjohtajista 50 prosenttia ilmoitti luottavansa kuntien kykyyn kehittää palvelutuotantonsa rakenteita.
 
– Tulos on yllättävä, koska yleisesti ajatellaan, että valtion on vastattava kuntien puolesta tästä ulottuvuudesta. Puheenjohtajista 36 prosenttia ja kunnanjohtajista 40 prosenttia ei luottanut mahdollisuuksiinsa kehittää palvelutuotannon rakenteita.
 
Lisätietoja:
professori Risto Harisalo, Tampereen yliopisto, p. 03 3551 6388 
kehityspäällikkö Pasi-Heikki Rannisto, Tampereen yliopisto, p. 040 557 8981
kehitysjohtaja Kaija Majoinen, Kuntaliitto, p. 0500 811 239

Risto Harisalo, Pasi-Heikki Rannisto ja Jari Stenvallin tutkimus ”Institutionaalinen luottamus” on julkaisu verkossa osoitteessa www.kunnat.net/kirjakauppa