Apua, lapseni synttäreille tulee diabeetikko!

Lapsen diabetesdiagnoosi laittaa perheen arkielämän uusiksi: on opeteltava kiinnittämään huomiota aterioiden hiilihydraattipitoisuuksiin, tarkkailtava verensokeria ja opeteltava pistämään insuliinia. Myös lapsen muun lähipiirin on osattava ottaa huomioon sairaus, johon liittyy paljon vanhentuneita käsityksiä. Niistä yleisin on se, että sairaus rajoittaisi elämää merkittävästi.

Lapsen ystävien vanhemmat saattavat miettiä, voiko lapselle tarjota kakkua kaverisynttäreillä. Vastaus: kyllä voi. Vanhempien kannattaakin kertoa tämä juhlien järjestäjille, jottei epätietoisuus aiheuta turhia pettymyksiä. ”Nykyisin tyypin 1 diabetesta sairastava voi syödä samoja ruokia kuin muutkin, kunhan tiedostetaan niiden vaikutus verensokeriin”, kertoo diabeteslääkäri Tero Saukkonen Novo Nordiskilta. ”Vanhempien kesken voidaan etukäteen miettiä, mikä on sopiva määrä synttäriherkkuja. Kouluikäinen osaa myös jo itse mitata verensokerin ja ottaa insuliiniannoksen.”

Lapsen kaverien vanhemmille on hyvä kertoa diabeteksesta myös siksi, että matalan verensokerin eli hypoglykemian sattuessa aikuisten on tiedettävä, mitä tehdä. Diabeetikkolapset oppivat kyllä itse tunnistamaan matalan verensokerin tuntemukset, mutta leikin keskellä lapsen huomio saattaa olla muualla. Oireet voivat vaihdella paljonkin; vilkkaudesta väsymiseen. Tällöin lapselle annetaan nopeasti imeytyvää sokeria sisältävää syötävää tai juotavaa kuten lasi tuoremehua, sokerilimsaa tai banaani. Ensiavun jälkeen välipala kuten leipä ja maito pitävät verensokerin turvallisella tasolla. Jos lapsi ei pysty syömään, kannattaa suun limakalvoille sivellä sormella hunajaa tai siirappia.

Hypoglykemia voi harvemmin osua myös yöaikaan. Yökyläily on diabetesta sairastavalle lapselle tärkeä itsenäistymiskokemus, mutta ajatus öisestä hypoglykemiasta vieraassa paikassa saattaa olla sekä lapsen omille, että ystävän vanhemmille sen verran pelottava, että se nousee yökyläilyn esteeksi. Kuitenkin yöllinen verensokerin lasku on yleensä vältettävissä melko helpoilla keinoilla: syömällä reilu iltapala tai pienentämällä illan insuliiniannosta.   

Sairaudesta on hyvä kertoa myös opettajille. Saukkosen mukaan suomalaisissa kouluissa diabetes yleensä tunnetaan hyvin. ”Vaikka lapsi hoitaisi tunnollisesti päivittäiset kontrollitoimet, lopullinen vastuu lapsesta on aina aikuisella, Saukkonen muistuttaa.

Lapsen isovanhemmilla saattaa olla ykköstyypin diabeteksesta vanhentuneita käsityksiä. Sairauden hoidossa on kuitenkin edistytty harppauksin. Isovanhemmille onkin hyvä kertoa, että nykyisin diabetes ei ole enää elämää hankaloittava tekijä, kunhan sairautta hoidetaan oikein. ”Ykköstyypin diabetesta sairastava lapsi voi olla aktiivinen ja harrastaa siinä missä sisarukset ja muutkin lapset”, Saukkonen summaa.

Kirjoitus on kolmas osa Novo Nordiskin ykköstyypin diabetesta käsittelevästä artikkelisarjasta. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin sairautta lapsen näkökulmasta, toisessa vanhempien. 

FAKTAT

Yleisimmät harhaluulot tyypin 1 diabeteksesta

- Diabeetikko ei voi syödä sokeria. Näin ei enää ole, mutta harhaluulo saattaa elää edelleen vanhemman väen parissa.

- Diabeetikko ei saa harrastaa raskasta liikuntaa. Väite on väärä, nykyisin diabetesta sairastava lapsi voi urheilla siinä missä muutkin.

- Diabeteksesta ei kannata puhua. Nykyisin diabetes ei ole tabu, vaan se on yleinen sairaus, josta puhutaan paljon julkisuudessa.