Tärkeä edistysaskel aggressiivisten virusperäisten lymfoomien hoidon kehittämisessä
Kaposin sarkooma herpesvirus (KSHV) on syöpää aiheuttava
virus. KSHV-infektio johtaa Kaposin sarkooman (KS) ja primaarisen effuusiolymfooman (PEL) syntyyn.
PEL on erittäin aggressiivinen syöpämuoto, eikä siihen tällä hetkellä ole tehokasta hoitoa; potilaiden keskimääräinen elinikä diagnoosin jälkeen on vain noin puoli vuotta.
Helsingin yliopiston tutkijat Päivi Ojala ja Pirjo Laakkonen tutkimusryhmineen ovat jo aiemmin osoittaneet, että niin sanotun p53-reitin aktivaatioon perustuvat hoidot voivat avata uusia mahdollisuuksia virusperäisen aggressiivisen lymfooman hoitoon. Hoitokokeissa on kuitenkin ilmennyt yllättävää resistenssiä eivätkä täsmälääkkeet ole tehonneet odotetulla tavalla. Nyt Ojala ja Laakkonen ovat selvittäneet tämän hoitoresistenssin syyn ja löytäneet myös ratkaisun hoitotehon palauttamiseksi.
TP53-geeni on yksi solun tärkeimmistä kasvunrajoitegeeneistä, ja se on muuntunut tai puuttuu noin puolessa ihmisten kasvaimista. Geenin koodaama proteiini osallistuu solusyklin ja ohjelmoidun solukuoleman eli apoptoosin säätelyyn. p53-proteiinin ja sen säätelymekanismien aktiivinen tutkimus on johtanut lupaavien lääkeaihioiden löytymiseen. Yksi tällainen lääkeaihio on Nutlin-3, joka estää p53-proteiinin hajottamisen. Nutlin-3:n avulla on siten mahdollista aktivoida p53-kasvunrajoitereitti, joka johtaa joko solujen kasvun pysähtymiseen ja/tai solukuolemaan . Tätä molekyylitasolla selvitettyä mekanismia hyödynnetään syövän hoidossa.
Kaposin sarkooma herpesvirus (KSHV) ilmenee infektoimissaan soluissa pääosin latenttina, piilevänä. Virus voi kuitenkin aktivoitua replikoitumaan ja tuottamaan uusia viruspartikkeleita (lyyttinen replikaatio).
KSHV-positiivisissa PEL-kasvaimissa on lähes aina normaali TP53-kasvunrajoitegeeni, mutta p53-proteiinin toiminta on estynyt viruksen latenssiproteiinin LANA:n sitoutumisen seurauksena. Aiemmassa tutkimuksessa todettiin p53-reitin aktivaattorin Nutlin-3:n aiheuttavan massiivisen apoptoosin KSHV-positiivisissa PEL-soluissa ja hiiren ihonalaisessa PEL-kasvainmallissa, jossa todettiin merkittävä hoitovaste.
Uudessa tutkimuksessaan Ojala ja Laakkonen osoittavat, että prekliinisissä tutkimuksissa viruksen spontaani aktivoituminen syöpäkasvaimessa aiheutti yllättävän resistenssin muuten tehokkaaksi todetulle Nutlin3-täsmähoidolle tai muille p53-reittiä aktivoiville syöpälääkkeille (doxorubicin ja etoposide). Tutkijat osoittivat, että estämällä viruksen lyyttinen replikaatio antiviraalisilla lääkkeillä syöpälääkkeiden tehokkuus voitiin palauttaa ja resistenssi voittaa.
Tutkimus on julkaistu 2.4.2012 arvostetussa syöpäbiologian alan Oncogene-tiedelehdessä.
Lisätietoja:
Tutkijaprofessori Päivi M. Ojala, Helsingin yliopisto (Biotekniikan instituutti ja lääketieteellinen tiedekunta / tutkimusohjelmayksikkö)
Sähköposti:
Paivi.Ojala@helsinki.fi
Puh. (09)
191 59445
Akatemiatutkija
Pirjo Laakkonen, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta / tutkimusohjelmayksikkö
Sähköposti:
Pirjo.laakkonen@helsinki.fi
Puh. (09)
191 25537
Viitteet:
Sarek, S., Ma, L., Enbäck, J., Järviluoma, A., Moreau, P., Haas, J., Gessain, A.,.
Koskinen, P.J., Laakkonen, P. and Ojala, P.M. Kaposi’s sarcoma herpesvirus lytic replication compromises apoptotic response to p53 reactivation in virus-induced lymphomas
. Oncogene, April 2012, Advanced online publication.
Sarek G., Kurki S., Enbäck J., Iotzova G., Haas J., Laakkonen P., Laiho M., and Ojala P.M. 2007. Reactivation of the p53 Pathway as a Novel Treatment Modality for KSHV-induced Lymphomas, J. Clin. Invest. 117(4):1019-28.
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme