Ajallaan tehty nuohous – paljastuu hormin huonous
Suomessa suuri osa tulisijallisista kotitalouksista jää tällä hetkellä nuohoamatta. Piirinuohousalueilla joka viidettä tulisijallista taloutta ei ole nuohottu, vapaan nuohouksen alueella vain kolme viidestä tulisijasta on nuohottu. Nykyisin vakituisen asuinrakennuksen tulisijat on nuohottava vuoden välein ja vapaa-ajan asunnon tulisija kolmen vuoden välein.
Piirinuohousjärjestelmässä pelastuslaitos on kilpailuttanut alueensa nuohoustyön ammattitutkinnon suorittaneelle yrittäjälle ja vapaan nuohouksen alueella kiinteistönomistaja saa itse valita, miltä ammattitaitoiselta yrittäjältä nuohouspalvelun hankkii. Nykyjärjestelmään saattaa tulla muutoksia, sillä sisäministeriö on uusimassa nuohousta koskevaa lainsäädäntöä.
”Nuohoojilla pitäisi uuden lainsäädännön myötä olla jokin yhdessä sovittu tapa ilmoittaa pelastuslaitoksille nuohotut taloudet. Viranomaiselle syntyisi silloin tieto myös nuohoamattomista talouksista. Pelastuslaitokset voisivat sitten toimia parhaaksi katsomallaan tavalla niin, että paloturvallisuus aidosti paranisi”, Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Mero sanoo.
Nuohoojat ovat käytännössä ainoita, jotka kurkistelevat savupiippuihin ja hormeihin niiden rakentamisen jälkeen. Nuohoojilla on ammattitaito huomata rakenteisiin aikojen saatossa tulleet viat, kuten halkeamat.
”Tulisijojen ja hormien rakenteissa olevat viat ovat pahimmillaan hengenvaarallisia. Niiden korjaamista ei voi lyödä laimin. On olemassa se vaara, että kiinteistönomistaja ei ota virheilmoitusta vakavasti tai ymmärrä sen sisältöä. Virheen korjaamiseen pitäisi olla olemassa jokin kannustin”, Mero toteaa.
Nuohooja voisi estää saunapalon jo tupareissa
Nuohoojilla olisi ammattitaitoa estää myös niin sanottuja kevythormipaloja ennalta. Mökeillä ja vapaa-ajanasunnoilla suositut kokonaisina myytävät kevythormit saattavat sytyttää koko rakennuksen tuleen jo ensimmäisillä käyttökerroilla, jos siihen on kytketty teholtaan liian suuri kamiina tai kiuas. Ongelmia syntyy niin ikään, jos kevythormin asennuksessa ei ole noudatettu suojaetäisyyksiä.
Omatoimisella rakentajalla ei välttämättä ole ammattitaitoa valita hormia oikein, jolloin tulisija ja hormi ovat eri paria. Nuohoojilla olisi ammattitaitoa tarkastaa, onko hormi valittu oikein. Antamalla nuohoojille tarkastusvelvoitteen kevythormeihin saataisiin uudiskohteiden tulipalot vähenemään dramaattisesti.
Yhteyshenkilöt
Petri MeroJohtava asiantuntija, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4232petri.mero@finanssiala.fiJussi KarhunenVerkkotoimittaja
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkitunnuksilla vain pankkiin – valitse huijareiden vuoksi tarkkaan, miten tunnistaudut verkossa20.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa korostavat, että kaikki vahvan sähköisen tunnistautumisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden käyttötapa vaikuttaa riskeihin. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa, kun taas muihin digitaalisiin asiointipalveluihin on järkevää tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla. Huijaukset ovat yleistyneet rajusti viime vuosina ja ne ovat menetelmiltään yhä kehittyneempiä. FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Oikeaoppinen suojautuminen huijauksilta on välttämätön kansalaistaito.
Rahastot mukaan osakesäästötiliin – FA:n Ahosniemi kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta15.8.2025 12:49:17 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta laajentaa osakesäästötiliä rahastoihin. Ministerit ottivat asiaan kantaa Kauppalehdessä. Monipuoliset vaihtoehdot sijoitustuotteissa lisäisivät osakesäästötilin suosiota. Osakesäästötilin monipuolistaminen vaurastuttaisi suomalaisia ja edistäisi kansankapitalismia, talousosaamista ja sijoitusten hajautusta.
Suomalaiset hoivakeskustelusta: Varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin – omaehtoisesta vanhuuteen varautumisesta tehtävä houkuttelevampaa13.8.2025 09:59:10 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen vastaajista 77 prosenttia on sitä mieltä, että varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin. Yhtä suuri osuus on sitä mieltä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle on oltava helpompaa ja houkuttelevampaa. Finanssiala ei kannata sitä, että varallisuus vaikuttaisi hoivamaksuihin. Toimivassa järjestelmässä julkinen sektori turvaa perustason, jota voi halutessaan täydentää omin varoin. Tätä helpottaisi palvelulupaus, joka määrittää, mistä kaikesta hoivassa vastaa yhteiskunta ja mikä on yksilön omalla vastuulla. Tulokset käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.
Markkinoiden hermoilu hellitti tullisopimusten myötä – Rahastopääoman arvo kohosi yli 190 miljardin euron11.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 807 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 191 miljardia euroa.
Stressitestien mukaan suomalaispankit selviäisivät rankoissakin oloissa – vakavaraisuusvaatimusten lisäkiristykset heikentäisivät pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua4.8.2025 14:57:51 EEST | Tiedote
Finanssiviranomaisten suorittamien stressitestien perusteella suomalaispankit pystyvät selviytymään merkittävästäkin toimintaympäristön heikentymisestä – niiden toimintakyky säilyy edelleen vahvana. Hyvät tulokset osoittavat FA:n mielestä, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole syytä enää kiristää. Vaatimusten tiukentaminen heikentäisi pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua. Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta toteuttivat suomalaisten pankkien stressitestit. Testien tarkastelujakso kattaa vuodet 2025–2027 ja ne pohjautuvat perusskenaarion lisäksi heikomman kehityksen skenaarioon. Vakavaraisuusvaatimukset edellyttävät, että pankeilla on oltava tietty määrä omia varoja suhteessa riskeihin, joita pankkien saamisiin ja muuhun toimintaan liittyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme