Huijausrikollisuuden järjestelmällisyys ja ammattimaisuus yllätti kokeneen dokumentaristin – Sami Kieksi: Digihuijaukset alkaa 10. marraskuuta

Sami Kieksi: Digihuijaukset -sarjassa palkittu dokumentaristi Sami Kieksi kohtaa muun muassa huijausten uhreja, rikollisia, viranomaisia ja asiantuntijoita. Sarjaa tehdessä Kieksin yllätti erityisesti se, kuinka järjestelmällistä ja ammattimaista huijausrikollisuus on.

”Rikolliset osaavat hyödyntää ihmisten tunteita, luottamusta ja teknologiaa todella taitavasti. Sarjaa tehdessäni ymmärsin entistä paremmin, ettei huijauksen uhriksi joutuminen kerro ihmisen tyhmyydestä, vaan rikollisten kyvystä manipuloida”, Kieksi kertoo.

Kieksi muistuttaa, että huijausten uhrien läheisillä on valtavan suuri rooli niin hyvässä kuin pahassa. Huijatuksi tullutta ei pidä tuomita tai syyllistää.

”Uhri saattaa jo valmiiksi kokea valtavaa häpeää ja syyllisyyttä tapahtuneesta. Läheisten tehtävä ei ole lisätä tätä taakkaa, vaan tarjota tukea ja ymmärrystä. Pahimmillaan syyllistäminen voi johtaa siihen, ettei uhri enää uskalla puhua kokemuksestaan kenellekään.”

Sarjaa katsoessa ei voi olla huomaamatta, että valtaosa haastatelluista uhreista on naisia. Näin siis siitä huolimatta, että todellisuudessa uhrien sukupuolijakauma menee melko lailla tasan.

”Moni huijauksen uhriksi joutunut mies oli minuun yhteydessä, mutta vain harva suostui kertomaan tarinansa kameran edessä. Tämä on sikäli harmillista, että se saattaa antaa kuvan, että valtaosa uhreista on naisia, vaikka näin ei ole”, Kieksi sanoo.

Katso sarjan traileri

Huijaukset nakertavat luottamusta

Huijaukset koskettavat läheisesti pankkeja. Suomalaisilta yritettiin vuonna 2025 huijata yhteensä 148 miljoonaa euroa, josta pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan huijattuja maksuja 75,5 miljoonan euron edestä.

”Huijauksissa ei varasteta vain rahaa, vaan ne nakertavat myös yhteiskunnan luottamuspääomaa. Kun ihminen ei enää tiedä, voiko viestiin, puheluun tai yhteydenottoon luottaa, epäluottamus ulottuu helposti pankkeihin ja viranomaisiin. Siksi huijausten torjunta on paljon enemmän kuin pankkien turvallisuustyötä. Se on luottamuksen puolustamista”, sanoo Finanssiala ry:n johtaja Tuomo Yli-Huttula.

Pankit ovat sitoutuneet Yli-Huttulan mukaan tekemään kaikkensa huijausten torjumiseksi, mutta tässä tarvitaan koko yhteiskuntaa yhteiseen rintamaan.

Katso ruudusta 10.11.2026 alkaen

• Sami Kieksi - Digihuijaukset
• Lue lisää: Nelonen Median tiedote

Mitä pitäisi tehdä, jotta huijausten määrä saataisiin laskuun? Finanssialan ehdotukset

• Suomen on ajettava EU-sääntelyyn somealustoja, hakukoneoperaattoreita ja netin kauppapaikkoja koskeva velvoite kitkeä huijauksia sekä osallistua rikosten uhreille maksettaviin korvauksiin. Velvollisuuden laiminlyönti on sanktioitava.

• Pankkien käytössä olevia keinoja petosrikollisuuden torjuntaan on lisättävä lainsäädännön muutoksin. Esimerkiksi pankkien välistä tietojen vaihtoa digihuijausten, muiden talousrikosten, tietoverkkorikosten sekä rahanpesun torjumiseksi on edistettävä uudistamalla mm. pankkisalaisuuteen ja tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä. Myös pankkien ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on tehostettava.

• Kansallinen digihuijausten torjunnan ohjelma on käynnistettävä jatkuvalla rahoituksella. Mukaan ohjelmaan on saatava viranomaiset, pankit, operaattorit, netin kauppapaikat ja muut relevantit toimijat.

• Tekoälyn tehokas hyödyntäminen on välttämätöntä digihuijausten torjunnassa.

• Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan keinoja ja tietojenvaihtoa viranomaisten ja yritysten välillä on kehitettävä edelleen niin, että järjestäytyneen rikollisuuden integroituminen yhteiskunnan rakenteisiin pystytään estämään.

• Kansalaisten digi- ja tekoälyosaamista on vahvistettava eri koulutusasteilla ja työelämässä. Tavoite edistää myös kansalaisten talousosaamista.