CRP-määritys auttaa koiran keuhkokuumeen tunnistamisessa ja hoidon seurannassa

Keuhkokuume on hyvin tunnettu sairaus koirilla ja ensimmäiset kuvaukset sairaudesta koirilla löytyvätkin jo 1910–luvulta. Tästä huolimatta koirien diagnostiikka- ja hoitosuosituksien pohjaksi ei ole aiemmin tehty kliinisiä tutkimuksia.
Viitasen tutkimuksessa selvitettiin C-reaktiivisen proteiinin CRP:n käyttökelpoisuutta bakteeriperäisen keuhkokuumeen toteamisessa. Viitasen tutkimuksessa todetaan, että seerumin CRP-pitoisuus on merkittävästi korkeampi koirilla, joilla on bakteeriperäinen keuhkokuume verrattuna koiriin, joilla oli muita ei-bakteeriperäisiä hengitystiesairauksia, kuten eosinofiilinen keuhkotulehdus, krooninen bronkiitti l. keuhkoputkentulehdus, idiopaattinen keuhkofibroosi tai sydämen vajaatoiminnasta johtuva keuhkoödeemi.
Viitasen tutkimuksessa selvisi, että CRP-määritys edesauttoi merkittävästi ei-bakteeriperäisten hengitystiesairauksien ja sydänperäisen keuhkoödeemin erottamista bakteeriperäisestä keuhkokuumeesta. Viitasen tutkimuksen tulokset osoittavat, että CRP –määritystä voidaan käyttää keuhkokuumeen toteamisessa, ja samalla vähentää tarpeetonta antibioottien käyttöä muissa samantyyppisiä hengitystieoireita aiheuttavissa ei-bakteeriperäisissä sairauksissa.
Lisäksi Viitasen tutkimuksessa seurattiin taudin akuutissa vaiheessa proteiinien pitoisuuksia seerumissa keuhkokuumeen sairaalahoidossa sekä paranemisvaiheen aikana kotona. Viitanen totesi seurantatutkimuksessa, että seerumin CRP- ja SAA-pitoisuudet heijastelivat hyvin paranemisprosessia ja laskivat nopeasti hoidon aloittamisen jälkeen. Viitasen mukaan seerumin CRP- ja SAA-pitoisuuksien seurantaa voidaan käyttää apuna kun arvioidaan keuhkokuumepotilaan vastetta annettuun hoitoon.
CRP apuna myös antibioottikuurin pituuden määrittelyssä
Koirien keuhkokuumetta on yleisesti hoidettu huomattavasti pidemmillä antibioottikuureilla kuin ihmisillä. Kirjallisuudessa suositellaan koirille jopa usean kuukauden antibioottihoitoa, kun ihmisillä komplisoitumatonta keuhkokuumetta hoidetaan 5-7 päivän kuurilla. Riittävän kuurin pituuden selvittämiseksi koirille ei ole tehty tutkimuksia ja onkin todennäköistä, että nykysuositukset yliarvioivat kuurin pituutta erityisesti lieväoireisilla keuhkokuumepotilailla. Keuhkokuumeen parantumista on aikaisemmin seurattu keuhkojen röntgenkuvien avulla, mutta paranemisen arvioiminen keuhkokuvista ei ole ongelmatonta ja usein muutokset parantuvat vasta viiveellä tulehdusmuutoksen päättymisen jälkeen. Koska seerumin CRP-pitoisuus nousee herkästi tulehduksen yhteydessä, mutta myös laskee nopeasti tehokkaan hoidon aloituksen jälkeen, Viitanen selvittää väitöstutkimuksessaan, voidaanko CRP-pitoisuuden palaamista normaaliin käyttää merkkinä siitä, että antibiootin käytön voisi turvallisesti lopettaa. Viitasen tutkimuksessa hoidettiin osa koirista perinteisten suositusten mukaisesti ja osalla koirista lääkitys lopetettiin 5-7 vuorokautta sen jälkeen kun seerumin CRP oli palannut normaaliin. Viitasen tutkimus osoittaa, että CRP määrityksen käyttö lyhensi tilastollisesti merkittävästi antibioottikuurin pituutta.
– Tässä osatutkimuksessa ryhmäkoko oli kohtalaisen pieni, yhteensä 17 koiraa, mutta tutkimustulokset ovat erittäin lupaavia; seerumin CRP-pitoisuuden seuraaminen tarjoaa eläinlääkäreille uuden keinon arvioida tulehduksen päättymistä ja tällä tavalla lyhentää merkittävästi antibioottikuurien pituuksia keuhkokuumepotilailla, toteaa Viitanen.
Virusinfektiot altistavat keuhkokuumeelle
Väitöskirjan kolmannessa osatyössä selvitettiin virusperäisten hengitystieinfektioiden merkitystä keuhkokuumeeseen sairastuneilla kotikoirilla. Viitasen tutkimuksessa todetaan, että kennelyskäkompleksiin kuuluvia viruksia todettiin usein keuhkokuumeeseen sairastuneiden koirien hengitysteistä otetuissa näytteissä. Parainfluenssavirus todettiin 35 prosentilla tutkituista keuhkokuumepotilaista ja respiratorinen koronavirus 5 prosentilla potilaista. Viitasen tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tarttuvat hengitystievirukset ovat yleisiä bakteeriperäiseen keuhkokuumeeseen sairastuneilla koirilla ja virusinfektioilla on todennäköisesti merkittävä rooli altistavana tekijänä keuhkokuumeen synnylle. Virusperäisellä infektiolla ei ollut Viitasen tutkimuksessa vaikutusta keuhkokuumeen vakavuuteen, verinäyte- tai röntgenlöydöksiin.
ELL Sanna Viitanen väittelee perjantaina 13.1.2017 klo 12.00 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Canine bacterial pneumonia - role of acute phase proteins and viral co-infections". Väitöstilaisuus järjestetään Viikissä, EE-talon Walter-salissa, Agnes Sjöbergin katu 2. Vastaväittäjän toimii Dr. med. vet. Bianka Schulz (Ludwig-Maximilian-University, Saksa), ja kustoksena professori Thomas Spillmann.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
ELL Sanna Viitanen, puh. 040-730 6723, sanna.viitanen@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Eeva Karmitsa, tiedottaja, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme