Kansa tyrmää – kotivakuutuksen ottajilta ei pidä tivata poliittisia yhteyksiä

Vastaajista 26 prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa. Vain 14 prosenttia piti kysymystä tarpeellisena. EU-sääntelystä poiketen hallitus on esittänyt, että kysymys poliittisesta vaikutusvallasta pitäisi jatkossa esittää pankkiasioinnin lisäksi myös vahinkovakuutusyhtiöiden asiakkaille.

”Kansalaisista selkeä enemmistö on samoilla linjoilla finanssialan kanssa. Koti-, liikenne-, lemmikki- ja matkavakuutusten ottajilta ei ole mitään järkeä kysyä poliittisesta vaikutusvallasta. Asia koskettaisi välittömästi kaikkia Suomen kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä, koska kysymys pitäisi esittää uusien vakuutusasiakkaiden lisäksi kaikille nykyisille, lähes 20 miljoonan vahinkovakuutuksen ottajille.  Asiakkaat kokisivat utelut poliittisesta vaikutusvallasta tavallisten vakuutusten yhteydessä pelkkänä simputuksena ja huonona asiakaspalveluna”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi muistuttaa.

Vakuutusyhtiöille turhat kyselyt aiheuttavat järjestelmämuutoksia. Lisäksi tietojen tallettaminen, muuttaminen ja ajan tasalla pitäminen aiheuttaa lisätyötä ja kustannuksia.

Kyselyvelvoitteen laajennus liittyy eduskunnassa käsittelyssä olevan neljännen rahanpesudirektiivin kansalliseen voimaansaattamiseen. Hallituksen esitys kyselyvelvoitteesta vahinkovakuutuksissa ei pohjaudu rahanpesudirektiiviin, vaan esitys on kotimaista lisäsääntelyä. Vahinkovakuutukset eivät sisälly direktiiviin, koska niiden riski rahanpesun näkökulmasta on hyvin vähäinen. Valtiovarain- ja sisäministeriön tekemässä lainvalmistelussa ei ole piitattu lainkaan hallitusohjelman linjauksesta, että EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä.

FK:n kyselyn mukaan suomalaisille ei ole avautunut myöskään se, miksi pankki- ja henkivakuutusasioinnin yhteydessä heiltä on kysytty poliittisesta vaikutusvallasta. Kansalaisista 64 prosenttia ei tiedä, miksi pankki kysyy asiakkailtaan poliittisesta vaikutusvallasta. Neljännes vastaajista kertoi tietävänsä, miksi kysymys tehdään. Heistä suurin osa tiesi syyksi, että EU velvoittaa ja Suomen laki määrää. He tiesivät myös kysymyksen liittyvän rahanpesun ehkäisemiseen.

Sekavuutta aiheuttaa se, että nykyisen lain mukaan poliittisesti vaikutusvaltaisiksi on määritelty vain ulkomailla toimivat henkilöt. Uuden EU-sääntelyn myötä poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön käsite laajenee koskemaan ulkomaisten henkilöiden lisäksi myös suomalaisia päättäjiä.

Tietojen vaihtoa lisättävä – ns. muulitilien paljastamiseen mahdollisuus

Kauppi korostaa, että rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvän riskin kannalta vapaaehtoisissa vakuutuksissa asiakkaille tehtävillä pakollisilla kysymyksillä ei ole merkitystä.

”Resurssit pitää kohdistaa olennaisiin toimiin. Finanssiala on täysin sitoutunut direktiivin velvoitteisiin ja haluaa jatkaa tiivistä ja laajapohjaista työtä rahanpesun kitkemiseksi. Esimerkiksi tietojen vaihtoa finanssitoimijoiden kesken pitää helpottaa.”

Eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys ei edelleenkään anna mahdollisuutta torjua tehokkaasti ns. muulitilien kautta tapahtuvaa rahanpesua. Muulitileillä tarkoitetaan ulkopuolisten henkilöiden (muulien) nimissä olevia tilejä, joiden kautta rikoksella hankittua rahaa kierrätetään eteenpäin jälkien hämärtämikseksi. Finanssiala on muun muassa esittänyt, että vakuutuskorvauksia maksettaessa vakuutusyhtiöllä pitäisi olla tarvittaessa oikeus varmistaa, että korvaus maksetaan oikean henkilön tilille. Tällä hetkellä vakuutusyhtiö ei voi tätä varmistusta tehdä. Lisäksi pankeilla tulisi olla oikeus varoittaa muita pankkeja muulitileistä ja niille mahdollisesti tulevista laittomista rahoista. Tämä mahdollistaisi laittomasti saatujen varojen pysäyttämisen ja palauttamisen varojen oikealle omistajalle.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, puh. 020 793 4210
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula, puh. 040 652 9118