Tuomas Orponen palkittiin parhaasta matematiikan alan väitöskirjasta
Helsingin yliopistossa tohtoriksi väitelleen Orposen väitöstutkimus Exceptional sets in projection and slicing theorems käsittelee kahta klassista ongelmaa fraktaaligeometriassa: joukkojen projisointia ja viipalointia. Se kuuluu geometrisen mittateorian piiriin, matematiikan alalle, jossa tutkitaan mittateorian keinoin erilaisia monimutkaisia geometrisia objekteja, joihin klassiset matematiikan metodit eivät pure. Fraktaalit ovat merkittäviä sekä useilla matematiikan aloilla, esimerkiksi dynaamisten systeemien teoriassa, että matematiikan sovelluksissa ja mallinnuksissa.
Keskeinen kysymys fraktaalien dimensioteoriassa on, miten dimensiot muuntuvat erilaisissa transformaatioissa, erityisesti kun niitä projisoidaan suorille ja tasoille. Entä kun fraktaalia viipaloidaan suorilla tai tasoilla: miten viipaleiden dimensiot liittyvät fraktaalien dimensioihin? Näitä kysymyksiä on laajasti tutkittu jo 1950-luvulta lähtien, eikä uusien tulosten löytäminen enää ole helppoa.
Orponen on kuitenkin väitöskirjassaan onnistunut tässä varsin hyvin. Hän on kehittänyt uusia hienoja ideoita, joiden avulla entisiä tuloksia on pystytty parantamaan ja uusia näkökulmia on pystytty avaamaan. Erityisesti hänen työnsä antaa uutta arvokasta tietoa poikkeusjoukkojen koosta: niiden projektio- ja viipalejoukkojen dimensioista, joille tarkasteltavan fraktaalin projektion tai viipaleen dimensio on epätyypillinen.
Palkintoperustelujen mukaan Tuomas Orponen on lahjakas nuori matemaatikko, joka on edistynyt tutkimuksissaan hämmästyttävän nopeasti. Ripeästi valmistuneen väitöskirjan lisäksi hänellä on jo toistakymmentä muuta artikkelia. Hänen vahvuuksiaan ovat nopeus, idearikkaus ja mielikuvitus. Hän pystyy ratkaisemaan vaikeitakin ongelmia kehittämällä yllättäviä ideoita, joita väitöskirjassa on runsaasti. Hän myös hakee jatkuvasti uusia ongelmia ja näkökulmia.
Tuomas Orponen väitteli Helsingin yliopistossa lokakuussa 2012, ja hänen tutkimuksensa löytyy yliopiston e-thesis -palvelusta, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37098. Hänen työnsä ohjaajana toimi professori Pertti Mattila.
Lisätiedot: professori Pertti Mattila, matematiikan ja tilastotieteen laitos, pertti.mattila@helsinki, 040 596 3031
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, tiedottaja, puhelin (09) 191 51042
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme