Potilasvakuutuslainsäädäntö uudistuu sote-uudistuksen tahdissa

Ehdotus ei sisällä merkittäviä muutoksia potilasvakuutuksen perusrakenteeseen. Lainsäädäntöä kuitenkin selkiytetään ja modernisoidaan.

Vahingonkärsineen asemaan esitetään parannuksia. Ehdotuksen mukaan esimerkiksi kehoon kiinteästi asennettavista laitteista kuten tekonivelistä ja sydämentahdistimista aiheutunut henkilövahinko voidaan jatkossa korvata potilasvakuutuksesta, jos laite ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta olettaa. ”Tämä on merkittävä ja pitkään odotettu laajennus lain soveltamisalaan”, toteaa työryhmässä jäsenenä ollut lainsäädäntöjohtaja Asko Nio.

Potilasvakuutuksen ansionmenetyskorvauksesta tuli vuoden alusta ensisijainen työeläkkeisiin nähden. Nyt työryhmä ehdottaa, että myös potilasvahingon vuoksi tarpeellinen ammatillinen kuntoutus tulisi korvattavaksi potilasvakuutuksesta. Lisäksi potilaan olisi jatkossa mahdollista saada joissakin erityistilanteissa korvaus myös Suomen rajojen ulkopuolella annetussa hoidossa tapahtuneista vahingoista. ”Potilasvakuutus ei uudenkaan lain mukaan koskisi tilanteita, joissa ulkomaille hakeudutaan hoitoon omaehtoisesti”, Nio kertoo.

Myös korvausmenettelyä koskevia säännöksiä on tarkoitus täsmentää. Uuteen lakiin tulisi esimerkiksi oma säännöksensä päätösten perustelemisesta. Tähänkin saakka korvauskäsittelyssä on noudatettu hallintolain säännöksiä päätösten perustelemisesta. Nyt perusteluvelvollisuudesta ja erityisesti kielteisten päätösten perustelujen sisällöstä säädettäisiin potilasvakuutuslaissa erikseen.

Työryhmä esittää kolmen kuukauden määräaikaa korvauspäätöksen antamiselle. Aika laskettaisiin siitä, kun asiaa koskevat selvitykset on saatu. ”On hyvä muistaa, että selvitysten hankkimiseen ilmoitetusta vahinkopaikasta ja muista mahdollisista hoitopaikoista kuluu tavallisesti useampi kuukausi. Sen vuoksi käsittelyaika tulee kokonaisuudessaan olemaan tätä ehdotettua kolmea kuukautta pidempi”, kertoo yksikönjohtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta. Tällä hetkellä käsittelyaika on keskimäärin hieman alle kahdeksan kuukautta.

Potilasvahinkoilmoitukset ovat jatkuvasti lisääntyneet. Ennakkotietojen mukaan Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin viime vuonna noin 8 800 vahinkoilmoitusta, mikä on noin 500 enemmän kuin vuonna 2015. Lakiin kaavailtu käsittelyaika asettaakin korvauskäsittelylle haasteita. ”Korvauskäsittelyssä pyritään ensisijaisesti takaamaan laadukas käsittely, jotta päätös olisi potilaan kannalta oikeudenmukainen”, Plit-Turunen toteaa.

Tavoitteena on, että uudet lait tulisivat voimaan samaan aikaan sote-uudistuksen kanssa eli vuoden 2019 alusta. Vakuutusala kannattaa kokonaisuudistusta.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöjohtaja Asko Nio, p. 040 450 4614 Yksikönjohtaja Minna Plit-Turunen, p. 040 450 4632

Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana. www.pvk.fi