HUS luopuu liikelaitosmallista

HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen ovat jo siirtyneet hallinnollisesti osaksi Hyksiä tämän vuoden alusta. Ne eivät enää ole liikelaitoksia, vaan tulosyksiköitä. Nyt hallitus päätti esittää valtuustolle, että seuraavat liikelaitokset lakkautettaisiin: HUS-Desiko, Ravioli, HUS-Servis, HUS-Logistiikka ja HUS-Apteekki.

Tavoitteena on, että HUS-Desiko, Ravioli ja HUS-Servis yhdistetään ja uuden tulosalueen nimeksi tulee HUS-Tukipalvelut. Myös HUS-Logistiikasta ja HUS-Apteekista tulee tulosalueita. Liikelaitosmallilla saavutetut toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt on mahdollista säilyttää ja hyötyjä voidaan edelleen lisätä myös tulosaluemallissa.

Muutoksen tavoitteena on selkeyttää koko HUS:n organisaatiota tukipalvelujen osalta. Sen tavoitteena on myös parantaa sairaanhoitopalvelujen ja tukipalvelujen välistä yhteistyötä.

Espoon apuvälineyksikkö HUS:iin

Espoon kaupunki päätti jo kesällä 2015, että Espoon apuvälinepalvelut siirtyvät HUS-Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi. Nyt on aika toimeenpanna tuo päätös.

Ensimmäinen vaihe toteutuu, kun Espoon uusi sairaala valmistuu maaliskuussa. Silloin vuoden vanhan päivystysrakennuksen ja uuden sairaalan apuvälinepalvelut, niiden kunnossapitopalvelut sekä apuvälineiden puhdistus- ja kuljetuspalvelut keskitetään HUS-Apuvälinekeskukseen.

Ensimmäisen vaiheen kustannusvaikutukset ovat yli kolme miljoonaa euroa vuodessa. HUS laskuttaa Espoon kaupunkia tästä kokonaispalveluna. Samalla myös apuvälineyksikön henkilöstö siirtyy HUS:n palvelukseen.

Myöhemmässä vaiheessa HUS-Apuvälinekeskukseen siirtyy Espoolta pitkäaikaishoidon, vammaispalvelulain ja perusopetuslain mukaisten apuvälineiden järjestäminen. Tämä vaihe on kustannuksiltaan vain 2-3 prosenttia verrattuna ensimmäiseen vaiheeseen.

HUS varoittaa alkoholilainsäädännön liberalisoinnin seurauksista

Hallitus antoi lausunnon Suomen hallituksen esityksestä alkoholilain muuttamiseksi. HUS:n mukaan esityksen läpimeno todennäköisesti lisäisi alkoholin kulutusta ja haittoja.

THL:n arvion mukaan suunnitellut muutokset lakiin johtaisivat kokonaiskulutuksen lisääntymiseen 5-6 prosentilla ja lisäisivät alkoholiperäisiä hoitojaksoja sairaaloissa noin 1500 vuosittain.

Kuolleisuus maksasairauksiin ja kirroosiin on noussut Suomessa nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna luku oli lähes nelikertainen. Tärkein syy kirroosikuolleisuuden voimakkaaseen kasvuun on alkoholimaksasairaudet.

Alkoholin aiheuttamien maksasairauskuolemien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kuolleisuus korreloi suoraan alkoholin kulutuksen kanssa. Suhteessa juotuun alkoholimäärään nähden kirroosikuolleisuus on Suomessa selkeästi korkeampi kuin esimerkiksi Ranskassa, Espanjassa tai Britanniassa.

Ainoa tehokas tapa puuttua lisääntyviin alkoholihaittoihin on pyrkiä eri keinoin vähentämään alkoholin kulutusta, Tehokkaimmat keinot ovat alkoholin verotus, sen saatavuuden rajoittaminen sekä mainonnan ja markkinoinnin säätely.

Alkoholin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 1,3 miljardia euroa vuosittain. Terveydenhuollon osuus tästä on merkittävä.