Vaarallinen maaperäbakteeri kulki orjakaupan myötä Afrikasta Amerikkaan
23.1.2017 18:01:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Burkholderia pseudomallei -bakteeri tunnetaan sen ilmiömäisestä kyvystä aiheuttaa sairauksia, joiden oireet vaihtelevat ihottumasta maksakasvaimiin, keuhkokuumeeseen ja aivokuumeeseen. Tutuksi bakteeri tuli Vietnamin sodan jälkeen, kun amerikkalaiset sotilaat altistuivat sen aiheuttamille infektioille hengitettyään helikopterien roottorien ilmaan nostamaa pölyä. Koska bakteeri on luonnostaan resistentti useimmille antibiooteille, sen aiheuttamien infektioiden hoito on vaikeaa.
Perimän molekyylimallinus on usein hyvin paljastava
Arvostetussa Nature Microbiology -julkaisussa esitellyssä tutkimuksessa analysoitiin satoja trooppisia bakteerinäytteitä neljältä eri mantereelta.
Yllättäen perimän muutoksiin perustuva molekyyliajoitus paljasti, että Amerikan mantereella esiintyvät bakteerit ovat hyvin läheistä sukua afrikkalaisille bakteerikannoille. – Aiemmin oli nimittäin ajateltu, että B. pseudomallei -bakteerit ovat esiintyneet kaikkialla tropiikin maaperässä jo hyvin kauan.
- Amerikkalaisten bakteerien esi-isä ajoittuu Afrikkaan 1700-luvun loppupuolelle, jolloin miljoonia ihmisiä vietiin orjina näiden kahden mantereen välillä. Orjalaivat kuljettivat myös viljelykasveja, joiden mukana siirtyneen mullan avulla B. pseudomallei -bakteerit pääsivät asuttamaan uuden mantereen, selittää HIIT:in professori Jukka Corander Helsingin yliopistosta, joka on tilastotieteilijänä paneutunut tilastojen mallintamiseen ja sen myötä bakteeritautien liikkumiseen ja resistenssiominaisuuksiin.
Mikrobit hyppäävät uusiin ekolokeroihin
Tuoreessa Nature Microbiology -lehden artikkelissa osoitettiin myös, että bakteerilla tapahtuu jatkuvasti vastaavaa muuttoliikettä pienemmässä mittakaavassa Mekong-joen alueella Aasiassa.
Nämä löydökset ovat esimerkkejä siitä, miten ihmisen liikkuvuus ja globaali rahtitoiminta antavat mikrobeille jatkuvasti mahdollisuuden hypätä uusiin ekolokeroihin.
- Tutkimuksemme on esimerkki DNA-teknologian ja tilastollisen mallinnuksen yhdistelmän mahtavasta voimasta. Tähtitieteilijät pystyvät päättelemään valon ja säteilyn ominaisuuksista, mitä maailmankaikkeudessa tapahtui kauan sitten. DNA ja todennäköisyysmallit antavat meille vastaavanlaisen ”aikakoneen” jonka avulla voimme päätellä erilaisten tekijöiden rooleja evoluutioprosessissa, Jukka Corander sanoo.
Vaikea on tietää, mikä tekijä perimässä on vastuussa mistäkin sairaudesta
Koska B. pseudomallei -bakteerit aiheuttavat kameleonttimaisella tavalla monenlaisia oireita, on ollut vaikea selvittää, mitkä perimän tekijät ovat vastuussa mistäkin sairaudesta.
- Äskettäin kehittämämme geenien kartoitusmenetelmä antoi kuitenkin mahdollisuuden löytää syyn aivokuumeeseen, Jukka Corander kertoo.
- Tämän bakteerin aiheuttamaa aivokuumetta esiintyy ainoastaan Australiassa, ja me pystyimme paljastamaan ne geenit, joiden avulla bakteeri toimii näin.
Kyky aiheuttaa aivokuumetta on syntynyt riippumattomasti useita kertoja Australian pohjoisosissa, todennäköisimmin bakteerin lainatessa geenejä muilta lajeilta.
Tulokset avaavat sairauksien syntymekanismeja ja valottavat näin maaperän bakteerien leviämisväyliä.
Professori Jukka Corander tutki ryhmänsä kanssa B. pseudomallein evoluutiota yhteistyössä Sanger Instituutin tutkijoiden kanssa.
Lähde:
Global and regional dissemination and evolution of Burkholderia pseudomallei. Nature Microbiology, Advance Online Publication (AOP), DOI 10.1038/nmicrobiol.2016.263, http://dx.doi.org/
Valokuvassa professori Jukka Corander.
Lisätiedot:
Professori Jukka Corander, Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos, HIIT-tutkimuslaitos, puhelin 050 415 5294, jukka.corander@helsinki.fi
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu, minna.merilainen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhuviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiblogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
