Bentsodiatsepiinit koukuttavat käyttäjänsä aivojen dopamiiniradan kautta

Väitöstyössään FM Anne Panhelainen tutki sekä bentsodiatsepiinien riippuvuutta aiheuttavaa että rauhoittavaa vaikutusta välittävää mekanismia.

”Riippuvuus on erittäin vaikea bentsodiatsepiinien sivuvaikutus, mutta toistaiseksi ei ole onnistuttu kehittämään parempia rauhoittavia lääkkeitä, joissa riippuvuusongelmaa ei olisi. Tutkimukseni tuotti uusia ideoita siitä, mihin hermosolujoukkoihin ja millaisiin reseptoreihin uusien lääkeainemolekyylien tulisi vaikuttaa, jotta mahdollisesti saavutettaisiin rauhoittava vaikutus ilman riippuvuuden riskiä”, Panhelainen sanoo.

Huumeriippuvuus syntyy huumeen aikaansaamista muutoksista aivojen niin kutsutulla palkkioradalla, jonka keskeinen osa on mesolimbinen dopamiinirata. Palkkioradan ansiosta ympäristön mielihyvää antavat, selviämisen ja suvunjatkamisen kannalta tärkeät asiat – ruoka, juoma, seksi, suoja – havaitaan ja niitä käytetään. Huumeet aktivoivat palkkiorataa hyvin voimakkaasti ja saavat ihmisen tuntemaan intensiivistä mielihyvää. Niinpä palkkiorata ”arvioi” huumeen erittäin hyödylliseksi ja ehdollistaa yksilöä etsimään ja käyttämään huumeita yhä uudelleen.

Huumeet vaikuttavat dopamiinihermosolujen synaptiseen muovautuvuuteen eli siihen, miten hermosolujen väliset yhteydet vahvistuvat tai heikkenevät. Synaptinen muovautuvuus on muun muassa muistamisen ja oppimisen perusta. ”Huumeriippuvuuden kehittymistä voisi kuvata epätarkoituksenmukaiseksi voimakkaaksi oppimisprosessiksi”, Panhelainen kuvaa.

Bentsodiatsepiinit ovat tehokkaita lääkkeitä ahdistuneisuuden ja univaikeuksien hoidossa, mutta osalle potilaista kehittyy niihin vaikea riippuvuus. Aivojen dopamiiniradan merkityksestä bentsodiatsepiineihin syntyvässä riippuvuudessa ei ole ollut selvää käsitystä, sillä lääkkeen on havaittu aktivoivan dopamiinisoluja, mutta myös vähentävän dopamiinin määrää synapseissa, mikä vaikuttaa ristiriitaiselta.

Panhelainen osoitti sähköfysiologisten menetelmien avulla, että bentsodiatsepiinit aiheuttavat dopamiinisoluissa synaptista plastisuutta muiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden tavoin, ja tämä ilmiö vaikutti dopamiinisolujen välittämään käyttäytymiseen useiden päivien ajan senkin jälkeen kun lääkeaine oli jo poistunut elimistöstä.

”Dopamiinirata näyttää siis olevan keskeinen tekijä myös bentsodiatsepiiniriippuvuuden kehittymisessä,” Panhelainen toteaa.

Bentsodiatsepiinien rauhoittavia ja nukuttavia mekanismeja tarkastellessaan Panhelainen havaitsi, että lääke hiljentää aivoissa valvetta ja vireyttä ylläpitävän oreksiini-hermosolujoukon. Tämän uuden tiedon perusteella voidaan etsiä uusia lääkeainemolekyylejä sellaisiin kohteisiin, joiden kautta saataisiin aikaan rauhoittava vaikutus ilman riippuvuuden syntymiseen johtavaa dopamiiniradan aktivoitumista.

 

FM Anne Panhelainen väittelee 20.6.2012 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Drug-induced synaptic plasticity in addiction - the mesolimbic dopamine pathway and benzodiazepines". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki 1, luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/33975

Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 044 751 0376 (puhelinnumeroa ei verkkosivuille näkyviin, kiitos!)
Sähköposti: anne.panhelainen@helsinki.fi