Kuntien rahoitusvastuu joukkoliikenteestä moninkertaistuu

Viranomaisvetoinen bussiliikenne on valtiolle ja yksittäisille kunnille yritysaloitteista ratkaisua monikertaisesti kalliimpi. Liikenteen suunnitteleminen, kilpailuttaminen ja hallinto vaativat julkista rahaa merkittävästi nielevän hallintobyrokratian. Myös lippujärjestelmät, aikatauluinformaatio- ja asemapalvelut tulevat viranomaisvetoisessa bussijärjestelmässä julkisen vallan kustannettaviksi. Nykymallissa kaupungeille ja kunnille on aiheutunut vain se määrä kustannuksia, joilla kaupunki on päättänyt tukea asukkaidensa kaupunki- ja seutulippumatkustamista tai parantaa palvelutasoa lisävuoroja ostamalla.

Joulukuussa 2009 voimaantulleessa joukkoliikennelaissa on meneillään siirtymäaika. Bussiliikennettä hoidetaan siirtymäajan liikennöintisopimuksilla, joista valtaosa päättyy 30.6.2014. Toimivaltaiset kaupunki-, seutu ja ELY-viranomaiset ovat tekemässä jo nyt kesällä 2012 päätöksiä bussiliikenteen järjestämistavasta 1.7.2014 alkaen.

- Näillä päätöksillä on huomattava taloudellinen vaikutus kunnille. Valtio on ilmoittanut, että joukkoliikenteen määrärahataso, 40 miljoonaa euroa, ei nouse. Siten lisäkustannukset lankeaisivat kuntien maksettaviksi. Varovaisestikin arvioiden kaupunkiseutujen ja kuntien kustannukset viranomaisvetoiseen bussijärjestelmään siirtymisestä lisääntyvät 200-300 miljoonaa euroa vuodessa, toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen Linja-autoliitosta toteaa.

Kääriäisen mukaan yritysaloitteinen bussijärjestelmä olisi siirtymäaikojen jälkeenkin julkiselle vallalle edullisin toimintatapa. Sitä ei tuoreiden virkamieslinjausten mukaan voida jatkossa kuitenkaan käyttää kaupunkiseuduilla ja ELY-alueilla, koska julkisesti rahoitettuja kaupunki-, seutu- ja työmatkalippuja ei saisi kelpuuttaa yritysaloitteisesti tuotetussa bussiliikenteessä.

- Toivon, että lippujen kelpoisuuteen löytyy vielä ratkaisu Liikenneministeriön ja Liikenneviraston kanssa. Nykyisten seutulippujen katoaminen johtaisi valtakunnallisen bussiverkoston ja lippujärjestelmän hajoamiseen. Bussiliikenne kaupunkiseutujen ulkopuolella yritysten ylläpitämänä vähenisi merkittävästi, jolloin kunnat joutuvat siitä vastaamaan, Kääriäinen jatkaa.

- Kaupunki- ja seutulippujen kelpoisuuteen on löydettävä keinot, jotta bussiverkoston kattavuus Itä-Suomessa ja Savossa ei harvenisi entisestään. Kuntien rahatilanteen tietäen, ei vuorojen ostaminen tai koko bussijärjestelmän suunnittelu-, hallinnointi- ja kilpailuttaminen ole realisimia, Linja-autoliiton Itä-Suomen osaston puheenjohtaja, toimitusjohtaja Johanna Lehtonen sanoo.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen, Linja-autoliitto 0400 413007
toimitusjohtaja Johanna Lehtonen, Pohjolan Matka -yhtiöt 0400 343332