Helsingin yliopisto

Hormonikierukka on turvallinen ja kustannustehokas hoito runsaisiin kuukautisiin

Jaa
Hormonikierukka on turvallinen ja kustannustehokas vaihtoehto kohdunpoistolle runsaiden kuukautisten hoidossa, sanoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt Satu Heliövaara-Peippo. Hänen väitöskirjansa tarkastetaan 15.6. Helsingin yliopistossa.

LL Satu Heliövaara-Peipon väitöstutkimuksessa verrattiin hormonikierukan ja kohdunpoiston kustannusvaikuttavuutta sekä vaikutusta kipuihin, alempien virtsateiden oireisiin ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin runsaiden kuukautisten hoidossa. Seuranta jatkui kymmenen vuotta. Väitöstutkimus oli osa kaikkien Suomen yliopistollisten naistenklinikoiden ja Stakesin yhteistä VuoKKo-tutkimusta, joka käynnistyi vuonna 1994.

Tutkimuksessa oli mukana 236 naista, iältään35-49-vuotiaita, jotka oli lähetetty runsaiden kuukautisten vuoksi jatkotutkimuksiin. Naisista 119 satunnaistettiin hoidettavaksi hormonikierukalla ja 117 kohdunpoistolla. Seurantakäynnit tehtiin puolen vuoden, vuoden, viiden vuoden ja kymmenen vuoden kuluttua toimenpiteestä, ja ne sisälsivät kliinisen tutkimuksen sekä kyselylomakkeiden täyttämisen.

Kymmenenvuotisseurantaan osallistui 94 prosenttia tutkimukseen alun perin mukaan lähteneistä naisista. Kymmenvuotiskäynnillä 55:lle (46 %) hormonikierukkaryhmän naisista oli tehty kohdunpoisto, yleisimmin vuotohäiriöiden takia.

Molemmat hoitomuodot olivat parantaneet merkittävästi naisten terveyteen liittyvää elämänlaatua, eikä ryhmien välillä ollut tässä merkittävää eroa. Molemmat hoitomuodot myös vähensivät merkittävästi kipuja.

Kohdunpoistolla hoidetuilla naisilla oli enemmän ponnistusvirtsankarkailua (48 % vs. 34 %) ja ongelmia rakon tyhjenemisessä (19 % vs. 9 %) kuin hormonikierukkaryhmään kuuluvilla. Myös virtsatieinfektiot olivat heillä yleisempiä (34 % vs. 14 %).

Kohdunpoistolla hoidetuilla naisilla todettiin kierukkaryhmään kuuluvia korkeammat sydän- ja verisuonisairauksien riskiä kuvaavien tulehduksellisten merkkiaineiden seerumipitoisuudet, ja heidän havaittiin myös käyttävän selvästi enemmän estrogeenihoitoa (56 % vs. 27 %). ”Tulokset vahvistavat käsitystä, että kohdunpoisto heikentää munasarjojen toimintaa ja saattaa tämän seurauksena lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä”, väittelijä toteaa.

Vaikka 46 prosentille hormonikierukkaryhmään satunnaistetuista naisista tehtiinkin kohdunpoisto kymmenen vuoden seurannan kuluessa – yleisimmin vuotohäiriöiden vuoksi – hoidon kokonaiskustannukset olivat kuitenkin hormonikierukkaryhmässä 31 prosenttia pienemmän kuin kohdunpoistoryhmässä. Kokonaiskustannuksiin laskettiin sekä suoraan runsaiden kuukautisten hoitoon liittyvät että epäsuorat, sairauslomapäivistä kertyvät kustannukset.

”Kohdunpoisto on hintava toimenpide, johon lisäksi liittyy riskejä ja komplikaatioita, jotka voivat nostaa hintaa entisestään”, Heliövaara-Peippo sanoo.

Lähes joka kolmas nainen kärsii runsaista kuukautisista elämänsä aikana, ja ongelma aiheuttaa huomattavia kustannuksia terveydenhuollolle. ”Jos hoito aloitetaan hormonikierukalla päästään yhtä vaikuttavaan hoitotulokseen kuin ohjaamalla naiset suoraan kohdunpoistoon, mutta selvästi alemmilla kustannuksilla. Hormonikierukka on turvallinen ja kustannustehokas vaihtoehto kohdunpoistolle runsaiden kuukautisten hoidossa”, Heliövaara-Peippo sanoo.

LL Satu Heliövaara-Peippo väittelee 15.6.2012 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Hysterectomy and levonorgestrel-releasing intrauterine system in the treatment of menorrhagia - a 10-year randomized comparative trial". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Naistenklinikka, Seth Wichmann sali, Haartmaninkatu 2.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/33682

Väittelijän yhteystiedot:
Puh
. 050 341 6914
Sähköposti:
satu.heliovaara-peippo@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye