Kauppakeskus, lentokenttä, paloasema ja yhteysalus äänestyspaikkoina: Lähes 900 ennakkoäänestyspaikkaa kuntavaaleissa
Kuntaliitto tiedottaa
9.4.2017
Julkaistavissa heti
Kauppakeskus, lentokenttä, paloasema ja yhteysalus äänestyspaikkoina
Lähes 900 ennakkoäänestyspaikkaa kuntavaaleissa
Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 29. maaliskuuta. Tarjoamalla monipuolisesti erilaisia ennakkoäänestyspaikkoja kunnat voivat helpottaa kuntalaisten osallistumista kuntavaaleihin.
Tyypillisimpiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kirjastot, kunnan- tai kaupunginvirastot ja kauppakeskukset. Epätavallisempia ennakkoäänestyspaikkoja ovat esimerkiksi nuorisokahvila, yhteysalus, uimahalli, lentokenttä ja paloasema.
– Ennakkoäänestämisen suosio on kasvanut tasaisesti, syksyn 2012 kuntavaaleissa 42,4 prosenttia vaalien äänistä annettiin ennakkoon, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
– Ennakkoäänestyspaikkojen määrä korreloi vahvasti kunnan asukasluvun ja jonkin verran myös kunnan pinta-alan kanssa, äänestyspaikkojen määrä nousee yleensä kuntakoon kasvaessa. Määrien vaihtelut kuntakokoluokkien sisällä voivat kuitenkin olla suuria.
Huhtikuun 2017 kuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoja on Suomen kunnissa yhteensä 893. Syksyn 2012 vaaleissa ennakkoäänestyspaikkoja oli 883 ja sitä edellisissä vuoden 2008 kuntavaaleissa 889. Määrä on näin ollen pysynyt lähes samalla tasolla ajanjaksolla tapahtuneista kuntaliitoksista huolimatta.
Eniten äänestyspaikkoja on Helsingissä (35) ja Oulussa (25). Keskimäärin jokaista noin 6 000 asukasta kohti on yksi ennakkoäänestyspaikka. Luvut perustuvat oikeusministeriön tietoihin ennakkoäänestyspaikoista.
Äänestää voi maalla, merellä ja lentoasemalla
Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, eli toisin kuin varsinaisena vaalipäivänä 9.4.2017 äänestäjän ei tarvitse olla kotipaikkakunnallaan äänestäessään ennakkoon.
Yhteensä 54 kunnassa voi äänestää liikkuvassa äänestyspaikassa; joko kirjastoautossa tai äänestys- tai vaalibussissa. Paraisilla ja Kemiönsaarella voi äänestää myös yhteysaluksella.
– Vaikka liikkuva äänestyspaikka on laskettu yhdeksi äänestyspaikaksi, se voi käydä useammalla kymmenellä pysäkillä tarjoamassa kuntalaisille ennakkoäänestysmahdollisuutta, muistuttaa Pekola-Sjöblom. Esimerkiksi Alajärvellä äänestysbussi pysähtyy 23 pysäkillä, Kemijärven monipalveluauto Kulkuri 27 pysäkillä ja Kouvolan äänestysbussit Regina ja Oravan Matti kaikkiaan 31 pysäkillä.
Äänestää voi myös esimerkiksi huoltoasemalla Sastamalassa, Gesterbyn ja Linnanpellon paloasemilla Sipoossa, uimahallissa Nokialla, teollisuustalon ruokalan kabinetissa Jyväskylässä, Visit Vaasa infopisteessä Vaasassa sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Terminaali T2:ssa.
Useassa suuressa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukaupungissa voi myös äänestää oppilaitoksen tiloissa. Tämän mahdollisuuden tarjoavat esimerkiksi Espoo, Jyväskylä, Kajaani, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Turku, Tampere ja Vaasa.
– Ennakkoäänestyspaikkojen määrä vaihtelee kunnittain yhdestä 35:ään. Kunnissa on keskimäärin kolme ennakkoäänestyspaikkaa. Tyypillisimmin kunnissa on yksi ennakkoäänestyspaikka, näin on 45 prosentissa kuntia, sanoo Pekola-Sjöblom.
Ennakkoäänestys on ollut käytössä kuntavaaleissa vuodesta 1972 alkaen. Vuoden 2012 kuntavaaleissa ennakkoon äänesti 42,4 prosenttia äänioikeutetuista. Kunnittain ennakkoäänestysaktiivisuus vaihteli Korsnäsin 10,0 prosentista Kaskisten 54,3 prosenttiin. Kaskisten lisäksi myös Lestijärven ja Savukosken kunnissa ennakkoäänestysaktiivisuus ylsi yli 50 prosenttiin.
Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.-4.4. ja ulkomailla 29.3.-4.4. Ulkomailla on 125 ennakkoäänestyspaikkaa 78 maassa. Tyypillinen äänestyspaikka ulkomailla on suurlähetystö tai konsulaatti. Espanjassa on kahdeksan ennakkoäänestyspaikkaa, Saksassa, Venäjällä, Thaimaalla ja Yhdysvalloissa on neljä.
Ennakkoäänestää voi missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ajanjakso on kuitenkin lyhyempi osassa ennakkoäänestyspaikkoja. Äänestää voi vain oman kunnan ehdokasta. Ennakkoäänestyspaikkojen sijainnista ja aukioloajoista löytyy tiedot osoitteessa www.vaalit.fi
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634
Sirkka-Liisa Piipponen, erityisasiantuntija, p. 050 448 3366
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Margareta Björklundinformatör/tiedottaja
Puh:+358 50 463 9268margareta.bjorklund@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme