Rakkautta ja inhoa ilmaisevat liikkeet eroavat selvästi toisistaan
Miten tunteita ilmaistaan, jos käytettävissä ei ole kasvonilmeitä vaan pelkästään kehon liikkeet? Minkälaiset liikkeet ilmaisevat ylpeyttä, mitkä surua? Kuinka tunteet tarttuvat ja miten nopeasti ne voivat muuttua? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia juuri päättyvässä Aalto-yliopiston johtamassa Social eMotions -tutkimusprojektissa, jossa tutkittiin tunnekommunikaatiota nykytanssin ja liiketutkimuksen keinoin. Tutkimusprojekti huipentuu vuorovaikutteiseen tanssiesitykseen.
"Hankkeemme yhdistää uudella tavalla taiteellista ja tieteellistä tutkimusta. Tieteen vahvuutena on teoria, määrällistäminen ja pelkistäminen, kun taas taiteilijat menevät itse ilmiön ja aitouden ehdoilla. Eri näkökulmia yhdistämällä lopputuloksesta tulee aiempaa mielekkäämpi ja hyödyllisempi”, toteaa tutkijatohtori Tommi Himberg Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta.
Tutkimushankkeessa koreografi-tanssijat Jarkko Lehmus ja Johanna Nuutinen tutkivat sosiaalisten tunteiden, kuten ylpeyden, häpeän, rakkauden ja inhon kehollista ilmaisua, sekä näiden tunteiden kommunikointia ja tarttumista tanssijalta toiseen kehonliikkeiden välityksellä.
Taiteellisen työskentelyn tuloksia verrattiin myös tieteellisten tutkimusten tuloksiin, kuten Lauri Nummenmaan ryhmän Aalto-yliopistossa tekemään tutkimukseen tunteiden kehollisista kartoista, ja tulosten huomattiin täydentävän toisiaan kiinnostavalla tavalla.
"Tanssijalla suru laskee kehon energiatasoa. Tämä tekee liikkeestä raskaampaa, vie ryhtiä lysyyn ja surkastuttaa jäseniä. Kehonsisäisesti suru tuntuu lisääntyneenä paineena rinta- sekä pään onteloissa. Nummenmaan tutkimukseen vastanneet kokivat aivan vastaavasti kehoa muuten lamaavan surun lisäävän aktiviteettia juuri rinnan ja pään alueella”, hankkeen taiteellinen johtaja Lehmus kertoo.
Lehmus ja Nuutinen loivat lyhyen, neutraalin koreografian, ja esittivät sen erilaisia tunnetiloja ja -prosesseja ilmentäen tietotekniikan laitoksen liikekaappausstudiossa. Näin esityksistä saatiin tarkat, kolmiulotteiset mallit, ja mittauksista voitiin analysoida miten eri tunteiden ilmaisut poikkesivat liikkeellisesti toisistaan.
"Esimerkiksi rakkautta ilmaiseva liike on nopeampaa, ja siinä on suurempia kiihtyvyyksiä kuin inhoa ilmaisevassa liikkeessä", kertoo tutkimuksessa liikeanalyysistä vastannut tekniikan tohtori Klaus Förger, tietotekniikan laitoksen alumni.
Yleisö tanssiteoksen tunnetutkijoina
Projektin loppuhuipennus on tanssiteos kahdelle tanssijalle, kahdelle sellistille ja yhdelle tutkijalle. Esityksessä yleisö äänestää koreografian ja musiikin tunteellisen sisällön kännykkää käyttäen.
"Yleisö pääsee tunnetutkijan roolissa näkemään paraatipaikalta, miten eri tunneyhdistelmät värittävät liikettä ja musiikkia ja miten ne vaikuttavat esiintyjien vuorovaikutukseen", hehkuttaa Nuutinen, jonka sooloteos Hatched nähdään myös kahden tanssiteoksen illassa.
Koneen säätiön rahoittamaa kaksivuotista Social eMotions -hanketta johti Tommi Himberg. Tietotekniikan laitoksen alumni Roberto Pugliese vastasi teoksen projisoinneista, muokaten Kinect-kameralla poimitut tanssijoiden ääriviivat eri tunnetiloiksi.Teoksen musiikin on säveltänyt Jussi Lampela, ja sen esittävät sellistit Iida-Vilhelmiina Sinivalo ja Ulla Lampela. Yleisö on tervetullut Social eMotions -tanssiteoksen esityksiin pe 24.2. ja la 25.2. kello 19 Kulttuurikeskus Stoaan Helsingissä. Esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus keskustella esiintyjien ja tutkijoiden kanssa.
Lisätietoja:
- Social eMotions – Sosiaaliset tunteet -verkkosivut
- Esitykset ja liput (stoa.fi)
- Artikkeli (2013): Lauri Nummenmaaa, Enrico Glerean, Riitta Hari, Jari K. Hietanen, Bodily maps of emotions (pnas.org)
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Sosiaalisten tunteiden ja liikevuorovaikutuksen tutkimusta tieteen ja tanssitaiteen keinoin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi Himberg, tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
tommi.himberg@aalto.fi
p. 050 313 9439
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla9.7.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä. Kasvillisuuden palautumisessa kestää pidempään, ja erot alueiden välillä ovat suurempia.
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme