Yhdistäneet aatteet ja erottaneet yhteiskuntamallit aiheena Suomi ja Venäjä -luentosarjassa 15.3.
Suomen itsenäistyminen Venäjästä tapahtui osana suurten imperiumien hajoamista. Autonomian aika lukuisine vaiheineen vaihtui kahden uuden itsenäisen valtion naapuruuteen, ja samalla luotiin perusta maiden tuleville suhteille. Näitä ovat määrittäneet maailmansotien välisen ajan viileä kausi, toinen maailmansota, maailmansotien jälkeen luotu uusi maailmanjärjestys, kylmä sota ja Neuvostoliiton hajoamista seurannut muutoksen tila kansainvälisessä järjestelmässä. Euroopan kiristynyt poliittinen ilmapiiri ja kriisit, joiden osapuoli Venäjä on, heijastuvat väistämättä Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Viime vuosien tapahtumat ovat johtaneet erilaisiin arvioihin niin päättäjien, asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa.
Tähdäten päiväkohtaista uutisointia syvempiin ja historiallisempiin näkökulmiin naapuruussuhteista luentosarja ”100-vuotiaat naapurit” tarjoaa yhden foorumin keskusteluille Suomesta ja Venäjästä.
Luentosarja jatkuu 15.3. teemalla: Yhdistäneet aatteet ja erottaneet yhteiskuntamallit
Luennolla lähestytään Suomen ja Venäjän naapuruutta aatehistorian kautta. Kuinka aatteet ja käsitteet kuten hyvinvointivaltio, työväenliike ja feminismi ovat liikkuneet maidemme välillä? Miten käsitteiden transnationaalinen historia heijastuu niiden saamiin merkityksiin tämän päivän Suomessa ja Venäjällä?
Aiheesta alustavat:
- Poliittisen historian dosentti Erkki Tuomioja: Aatteiden rajanylitykset
- Sukupuolentutkimuksen professori Marianne Liljeström: Ylikansallisen feminismin matkoja Suomessa ja Venäjällä
- Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen: Bolševikkien pyhä
Alustuspuheenvuorojen jälkeen keskustelu avataan yleisölle.
Kaikille avoin luentosarja järjestetään Helsingissä keväällä ja syksyllä 2017 keskiviikkoisin klo 17:00–18:45, Porthania (Yliopistonkatu 3), sali II, 1. krs.
Lisätietoja luentosarjasta ja alustajista
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Roosa Rytkönen, roosa.rytkonen@helsinki.fi, puh. 02941 23618
Ira Jänis-Isokangas, ira.janis-isokangas@helsinki.fi, puh. 02941 23646
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on sekä hyötyä että haittaa rasvamaksan hoidossa10.12.2025 08:21:01 EET | Tiedote
Mahdollisista hyödyistä huolimatta tutkija ei suosittele vähähiilihydraattista ketogeenistä ruokavaliota henkilöille, joilla on edennyt rasvamaksasairaus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme