Etälääketiede on potilasvakuutuksen piirissä vain kotimaassa

Käytännössä etälääketieteellä tarkoitetaan teknologian välityksellä annettavia terveydenhuollon palveluja: potilaan tutkimista, hoitoa, diagnostiikkaa sekä hoitoon liittyvää päätöksentekoa ja suosituksia. Etälääketiedettä ovat esimerkiksi puhelimen, videon, sähköpostin, etämonitoroinnin tai välitettyjen kuvien kautta annetut palvelut.

Etäpalvelua tarjoavan ammattihenkilön vastuulla on arvioida, sopiiko annettava palvelu etäpalveluna toteutettavaksi.

Molempien osapuolien on oltava fyysisesti Suomessa

Potilasvakuutusturva koskee vain Suomessa annettavaa terveyden- ja sairaanhoitoa. Etälääketieteen keinoin annettava hoito katsotaan annetuksi Suomessa, jos sekä potilas että hoitoa antava terveydenhuollon ammattihenkilö ovat fyysisesti Suomessa. Hoitotapahtumaan ei sovelleta potilasvahinkolakia, jos potilas tai hoitava lääkäri on hoitohetkellä ulkomailla.

”Potilaan on hyvä olla tietoinen siitä, että ulkomailta käsin annettu hoito ei kuulu lääkärin Suomessa ottaman potilasvakuutuksen piiriin”, Potilasvakuutuskeskuksen lainsäädäntöjohtaja Asko Nio alleviivaa.

Jos potilaan hoitoon liittyvät diagnostiset palvelut – esimerkiksi kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten analysointi – hankitaan ulkomailta, katsotaan niiden kuuluvan Suomessa annettavaan terveyden- ja sairaanhoitoon. Mahdolliset vahingot kuuluvat tällöin hoitoa antavan suomalaisen tahon ottaman lakisääteisen potilasvakuutuksen piiriin.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöjohtaja Asko Nio, p. 040 450 4614 etunimi.sukunimi@vakuutuskeskus.fi

Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana. www.pvk.fi