Nykypäivän elämäntavassa monia askeettisia piirteitä

Joona Salminen on tarkastellut väitöskirjassaan kristillisen asketismin varhaisvaiheita analysoimalla varhaiskristillisissä filosofis-teologisissa teoksissa annettuja konkreettisia elämänohjeita.

Aikaisemmassa tutkimuksessa askeesia on painotettu vastakulttuurina maalliselle elämälle, erityisesti luostariympäristöön kuuluvana ilmiönä. Salmisen väitöskirja avartaa käsitystä asketismin varhaisista vaiheista tuomalla esiin aiempaa tutkimusta enemmän erilaisten henkisten harjoitusten jatkumoa ja asketismin sosiaalisia merkityksiä.

− Varhaiset kristityt omaksuivat antiikin filosofikouluilta erilaisia harjoituksia, jotka liittyivät esimerkiksi tunteiden hallintaan tai ruumiilliseen harjoitteluun vaikkapa urheilun muodossa, Salminen kertoo.

Tällaisia harjoituksia siirtyi luostarihurskauteen, mutta jo toista sataa vuotta ennen monastisen liikkeen syntyä esimerkiksi Clemens Aleksandrialainen opetti kaupunkikristityille erilaisia elämänhallinnan muotoja hyödyntäen antiikin filosofikoulujen opetuksia.

Salmisen mukaan Clemens Aleksandrialaisen ohjeet ovat kiinnostava esimerkki asketismin muodosta, missä yksilö tai ryhmä tavoittelee ympäröivän yhteiskunnan arvonantoa ja tunnustusta.

− Erilaiset ruokavaliot, paastoaminen, meditointitekniikat, urheilullisuus ja monet muut nykyajan arkipäiväiset asiat palvelevat edelleen yksilöllisen identiteetin muodostumista ja yhteisöllisiä päämääriä. Tällainen asketismi ei tosin välttämättä perustu perinteisille uskonnollisille lähtökohdille, väittelijä toteaa.

Tutkimuksen keskeisen lähdemateriaalin muodostavat Clemens Aleksandrialaisen teos Paedagogus 190-luvulta, Athanasios Suuren teos Vita Antonii 300-luvun puolivälin tienoilta sekä Evagrios Pontoslaisen teos Praktikos 300-luvun lopulta.

Systemaattisen teologian oppialaan lukeutuva väitöstilaisuus "Asceticism and Early Christian Lifestyle" järjestetään 25.3.2017 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Auditorio XIV.

Vastaväittäjänä on dosentti Erik Eliasson, Helsingin yliopiston tutkijakollegium, ja kustoksena professori Risto Saarinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Joona Salminen, joona.salminen@helsinki.fi, puh. +358 50 3185 786