Työn halpuuttamisen sijaan panostettava tuotteiden laatuun

Keskeinen syy Ruotsin ja Saksan Suomea parempaan menestykseen on satsaaminen korkean teknologian tuotteisiin. Suomi on harvoja OECD-maita, joiden panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat laskeneet. Korkean teknologian tuottaman arvonlisäyksen osuus Suomen bkt:sta on pudonnut 14 prosentista 8,5 prosentin tasolle.

– Suomen kustannustasoa ei ole mahdollista leikata kilpailukykyiseksi väkirikkaiden kehittyvien maiden kanssa, vaikka palkkamalttia noudatettaisiin hamaan tulevaisuuteen. Sen sijaan panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen auttavat meitä pysymään kehittyneenä teollisuusmaana, sanoo Tekniikan akateemiset TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström.

– Halpuuttamalla on toki mahdollista hakea hetkellistä helpotusta kilpailukykyongelmaan. Se on kuitenkin petollinen tie: helpottaa hetken, mutta sitten on entistä vaikeampaa saada kiinni muiden laadullista etumatkaa. Meidän on pystyttävä luovempiin ratkaisuihin.

Kilpailukyvyn kannalta laatu on tärkeämpi kuin hinta

Nobelisti Robert Solow ja muut taloustieteilijät ovat osoittaneet, että tuottavuus on voimakkaimmin talouskasvuun vaikuttava tekijä. Tuottavuuden kasvu taas toteutuu pääosin kehitys- ja innovaatiotyön kautta. Myös historian tutkija Juha Siltala päätyy juuri julkaistussa kirjassaan johtopäätökseen, että keskittyminen kustannusten karsimiseen on ollut omiaan näivettämään Suomen kansantaloutta.

Tammikuussa julkistettiin TEKin ja VTT:n yhteinen Teknologiabarometri, joka nostatti laajaa keskustelua siitä, mihin Suomesta on kadonnut innovaatiovetoisen kasvun ymmärrys.

– Haluamme tämän asian nousevan vahvasti esille valtakunnan hallitusohjelman puolivälitarkastelussa huhtikuussa.

– Panostukset tulee kohdistaa tutkitusti vaikuttavuudeltaan parhaisiin instrumentteihin. Avainasemassa ovat Tekesin ja VTT:n toiminnot, sillä ne lisäävät myös yksityistä t&k-rahoitusta, Matikainen-Kallström vaatii.

Matikainen-Kallström puhui 23.3. Hämeenlinnassa TEKin valtuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä innovaatiotoiminnan tilaa käsitelleessä seminaarissa ”Voiko narulla työntää?”.