Väitös lapsen oikeuksista ja niiden toteutumisesta lastensuojeluasioissa
Kansallinen lainsäädäntö lähtökohtaisesti linjassa velvoittavan kansainvälisen sääntelyn kanssa
Kansallinen lastensuojelulaki täyttää monin osin Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet, ennen kaikkea YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräykset. Jatkossa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota sääntelyn täsmällisyyteen ja velvoittavuuteen. Perinteisesti lasta koskeva sääntely on ollut avointa ja harkinnanvaraista ja sillä on tavoiteltu lapsen edun mukaista lopputulosta. Vaikutukset ovat kuitenkin voineet olla päinvastaiset: lasta koskeva päätöksenteko ei ole ollut läpinäkyvää eikä ole siksi täyttänyt oikeusturvavaatimuksia. Väitöskirjassa on kiinnitetty huomiota myös lapsen osallisuutta koskevaan ikärajasääntelyyn, joka päinvastaisesta tarkoituksestaan huolimatta on heikentänyt erityisesti nuorempien lasten osallisuutta. Jatkossa lapset tulee muutoinkin ottaa aikaisempaa laajemmin huomioon oikeudellisen järjestelmän rakenteissa ja käytännöissä. Kehitystyön tulee perustua ajantasaiseen tutkittuun lasta koskevaan tietoon.
Sovinnollinen riidanratkaisu osaksi lastensuojelua?
Sovinnollista riidanratkaisua pidetään yleisesti lapsen edun mukaisimpana tapana käsitellä lapseen liittyviä riitoja. Lastensuojelussa sovinnollisia menettelyjä ei toistaiseksi ole käytössä. Väitöskirjassa on pohdittu, voitaisiinko niiden avulla joissain tapauksissa turvata lapsen oikeuksia perinteistä tuomioistuinkäsittelyä tehokkaammin. Sovinnollisella riidanratkaisulla on etunsa, mutta siihen liittyy myös riskejä. Siksi valittavaa menettelyä ja sen käyttöönottoa lastensuojelussa on harkittava huolellisesti punniten eri vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja erityisesti lapsen kannalta.
Lapsen oikeuksien turvaaminen eri ammattilaisten vastuulla
Lapsilla on käytännössä aikuista vähäisemmät mahdollisuukset turvata oikeuksiensa toteutuminen. Jotta lapsen oikeusturva toteutuisi prosessissa yhdenvertaisesti aikuisten kanssa, lapsi tarvitseekin aikuista enemmän apua. Lastensuojelussa lapsen oikeuksien toteutuminen on eri ammattilaisten vastuulla. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lisäksi lapsen asemaa voidaan turvata myös lapselle määrättävällä edunvalvojalla tai avustajalla. Niiden käyttö on kuitenkin vähäistä ja erityisesti edunvalvojien tehtävänkuva on jäänyt jossain määrin epäselväksi eikä myöskään koulutus ole systemaattista. Tuomioistuimessa lapsen oikeuksien turvaaminen on viime kädessä tuomioistuimen vastuulla. Usean toimijan mallissa on tärkeää, että vastuunjako on selkeä. Muuten voi käydä niin, ettei vastuu ole lopulta kenelläkään.
OTL, VT Virve-Maria Toivosen väitös ”Lapsen oikeudet ja oikeusturva – Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa” tarkastetaan julkisesti Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 7.4.2017 klo 12, Porthanian salissa P III, Yliopistonkatu 3, Helsinki.
Virve-Maria Toivonen työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa (Krimo). Hänellä on pitkä tutkijakokemus erilaisista tuomioistuinprosesseista ja siitä, kuinka asianosaisten oikeudet niissä toteutuvat. Lasten oikeuksiin ja lapsiin liittyviin oikeudenkäynteihin Toivonen on keskittynyt vuodesta 2011 lähtien ja on lapsioikeuden johtavia asiantuntijoita Suomessa. Hän on kouluttanut useita vuosia tuomareita ja sosiaalityöntekijöitä lapsen oikeuksista ja julkaissut aiheesta tutkimusraportteja ja tieteellisiä artikkeleita. Toivosella on myös käytännön kokemusta tuomarintyöstä käräjä- ja hallinto-oikeuksista ja hän on Lapsioikeusjuristit ry:n hallituksen jäsen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Virve-Maria Toivonen
p. 044 575 2235
sähköposti: virve-maria.toivonen@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
JULKAISUVAPAA 5.11. klo 13: Keskiajan historian tutkijat nappasivat ainutlaatuisen 13 miljoonan EU-tutkimusrahoituksen5.11.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston professorin Tuomas Heikkilän ja pohjoismaisten tutkijoiden vetämä tutkimushanke selvittää humanistisin ja luonnontieteellisin menetelmin, miten Pohjola liittyi keskiajalla kirjojen avulla läntiseen Eurooppaan. Kyseessä on ensimmäinen Euroopan tutkimusneuvoston Synergy grant -rahoitus suomalaiselle humanistiselle tutkimukselle.
Vuoteen 2025 osuu täydet kymmenen arkivapaapäivää5.11.2024 08:09:00 EET | Tiedote
Vuosi 2025 alkaa suurimmalla osalla suomalaisia arkivapaapäivällä, kun uudenvuodenpäivää 1.1. vietetään keskiviikkona. Koko vuoden aikana arkivapaapäiviä saadaan maksimimäärä eli kymmenen. Tulevan vuoden ainoa viikonloppuun osuva arkipyhä on itsenäisyyspäivä, jota vietetään vuonna 2025 lauantaina.
Potilaskohtaisten syöpähoitojen räätälöimisessä edistysaskel1.11.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Tutkijat kehittivät potilaan omiin soluihin perustuvan lääketestausalustan, joka mahdollistaa immuunihoitojen tehon ennustamisen erityisesti keuhkosyöpäpotilailla.
Vauvojen suolistomikrobiston kehityksellä on kauaskantoisia terveysvaikutuksia31.10.2024 16:47:48 EET | Tiedote
Uusi tutkimus tarjoaa kiehtovaa tietoa vauvojen suoliston pieneliöstön kehittymisestä ja sen merkittävistä pitkän aikavälin terveysvaikutuksista. Laajan tutkimuksen aineistona oli ulostenäytteitä lähes tuhannelta vauvalta sekä kattavat metatiedot vauvojen elintavoista ja terveydestä sekä vanhempien terveydestä. Tutkimuksessa saatiin uraauurtavaa tietoa suolistomikrobiston varhaisvaiheen kehityksen vaikutuksesta terveydentilaan tulevaisuudessa.
Posti, Aurora vai Antti Järvinen? Vuoden nimi 2024 valitaan seitsemän finalistin joukosta31.10.2024 08:56:42 EET | Tiedote
Nimistöntutkimuksen asiantuntijat ovat valinneet Vuoden nimi 2024 -finaaliin seitsemän ehdokasta. Voittaja valitaan Nimistöntutkimuksen päivillä 8. marraskuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme