Karjala ja raja Suomi ja Venäjä -luentosarjan aiheena 19.4.
Suomen itsenäistyminen Venäjästä tapahtui osana suurten imperiumien hajoamista. Autonomian aika lukuisine vaiheineen vaihtui kahden uuden itsenäisen valtion naapuruuteen, ja samalla luotiin perusta maiden tuleville suhteille. Näitä ovat määrittäneet maailmansotien välisen ajan viileä kausi, toinen maailmansota, maailmansotien jälkeen luotu uusi maailmanjärjestys, kylmä sota ja Neuvostoliiton hajoamista seurannut muutoksen tila kansainvälisessä järjestelmässä. Euroopan kiristynyt poliittinen ilmapiiri ja kriisit, joiden osapuoli Venäjä on, heijastuvat väistämättä Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Viime vuosien tapahtumat ovat johtaneet erilaisiin arvioihin niin päättäjien, asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa.
Tähdäten päiväkohtaista uutisointia syvempiin ja historiallisempiin näkökulmiin naapuruussuhteista luentosarja ”100-vuotiaat naapurit” tarjoaa yhden foorumin keskusteluille Suomesta ja Venäjästä.
Luentosarja jatkuu 19.4. teemalla: Karjala ja raja
Aiheesta alustavat:
- Historian professori Maria Lähteenmäki:
Sisäisen ja ulkoisen rajalinjan välissä: elämää Kannaksen Rajamaalla
- Filosofian tohtori Olga Davydova-Minguet:
Muistinpolitiikat rajaseudulla: esimerkkinä kansallisjuhlat
- Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro:
Karjala takaisin? Palauttamiskeskustelun symboliset ulottuvuudet
Alustuspuheenvuorojen jälkeen keskustelu avataan yleisölle.
Kaikille avoin luentosarja järjestetään Helsingissä keväällä ja syksyllä 2017 keskiviikkoisin klo 17:00–18:45, Porthania (Yliopistonkatu 3), sali II, 1. krs.
Lisätietoja luentosarjasta ja alustajista
Videoituja puheenvuoroja aiemmilta luennoilta voi katsoa Aleksanteri-instituutin YouTube-kanavalta
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Ira Jänis-Isokangas, ira.janis-isokangas@helsinki.fi, puh. 02941 23646
Roosa Rytkönen, roosa.rytkonen@helsinki.fi, puh. 02941 23618
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Rautio
Viestinnän asiantuntija, Science Communicator
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet / Communications and Community Relations
Helsingin yliopisto / University of Helsinki
Puh. / Tel. 02941 24050, 050 415 5531
sähköposti / e-mail: pekka.rautio@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Unella ja kehon lämmöllä voi olla yllättävä vaikutus masennuslääkkeiden tehoon23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset haastavat nykykäsityksen masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista ja avaavat oven uudenlaisiin hoitotapoihin.
Pingviininkakka voi vaikuttaa merkittävästi Antarktiksen ilmastoon23.5.2025 06:25:00 EEST | Tiedote
Etelämantereen rannikolla pingviinien ulosteista peräisin oleva ammoniakki on merkittävä tekijä ilmastoon vaikuttavien pienhiukkasten muodostumisessa. Tämä voi vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja sitä kautta alueen ilmastoon.
Tehokasta ja turvallista kivunlievitystä lapsille22.5.2025 12:44:23 EEST | Tiedote
Nenänsisäisesti annosteltava deksmedetomidiini lievittää tehokkaasti kipua ja vähentää ahdistusta päivystyksessä tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden aikana.
Monimuotoisuus on avain ekosysteemien vakauteen22.5.2025 11:11:57 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtamassa laajassa yhteistyötutkimuksessa tarkasteltiin 900 lajia 20 vuoden aikana ja osoitettiin, että eliöyhteisöjen monimuotoisuus lisää ekosysteemien vakautta ja suojelee niitä muuttuvassa ympäristössä.
Long Covidin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu22.5.2025 08:48:16 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille, kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme