Akava: Tutkimus ja koulutus saavat tervetulleita lisäpanostuksia

Innovaatiotoimintaan tehtiin merkittävät panostukset. Erityisesti Tekesille kohdennetut määrärahat yrityksille myönnettävien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukien lisäämiseen on hyvä tapa edistää innovaatioiden syntymistä.

– Tehdyt tervetulleet ja välttämättömät panostukset jäävät kuitenkin odotuksiin nähden pienemmiksi. Tällä vaalikaudella Tekesin määrärahoista on vähennetty yli 100 miljoonaa euroa. Suomalaiset tki-investoinnit ovat vain eurooppalaista keskitasoa, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Korkeakoulujen määrärahoihin on tehty tällä ja edellisellä vaalikaudella tuntuvat leikkaukset. Hallituksen nyt tekemät panostukset niin kutsuttuun lippulaivaohjelman rahoitukseen sekä Suomen Akatemialle parantavat tutkimuksen asemaa erityisesti yliopistoissa.

– Lisävoimavarojen kohdentamisessa on varmistettava myös ammattikorkeakouluille mahdollisuus antaa panoksensa innovaatiotoimintaan. Myös niillä on oltava mahdollisuus saada lippulaivarahoitusta. Akavalle huolta herättää uuden tutkimusrahoituksen ”korvamerkitty” luonne, ja tällainen rahoituksen tapa ei paranna merkittävästi autonomista perusrahoitusta, sanoo johtaja Pekka Piispanen.

Ammatilliseen koulutukseen on tehty mittavia leikkauksia. Puoliväliriihessä tehdyt panostukset ammatillisen koulutuksen osaamiskeskuksiin ovat tervetullut tuki ammatillisen koulutuksen uudistamiseen. On tärkeää, että lisäpanostuksilla ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä ja rakennetaan koulutus- ja työelämäpolkuja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja aikuisille. Myös lukiokoulutus kärsii resurssipulasta ja sen uudistaminen olisi kaivannut tuekseen kehittämisrahoitusta. 

Hallitus ei tehnyt puolivälitarkastelussa linjausta ansiotuloverotuksen kiristymisen ehkäisemiseksi. Verotus kiristyy, jos kilpailukykysopimuksesta aiheutuvia eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotuksia ei kompensoida.

– Hallituksen on pidettävä kiinni siitä, että palkkaverotus verotus ei kiristy millään tulotasolla. Kun tässä vaiheessa konkreettisia verolinjauksia ei vielä tehty, ne pitää tehdä myöhemmin budjettiriihessä, Fjäder muistuttaa.

Kun syksyn liittokierroksella sovitaan palkoista, hallituksen on tehtävä yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa ostovoiman kehittymisen turvaamiseksi sekä kilpailukyvystä ja työllisyydestä huolehtimiseksi. Suomessa on yli 330 000 työtöntä, joista noin 47 000 on korkeakoulutettua.

Akava on tyytyväinen, että sen pitkäaikainen tavoite yhdistelmävakuutuksesta otetaan valmisteluun ja että työttömiä kannustetaan yritystoiminnan aloittamiseen siirtämällä yritystoiminnan päätoimisuuden arviointia neljällä kuukaudella. Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen neljästä päivästä yhteen päivään parantaa yrittäjän asemaa.

Työttömyysturvan kehittäminen aktiivisempaan suuntaan on järkevää, mutta nyt linjatun aktiivimallin ongelmana on, ettei se tunnista työnhakijan omaa aktiivisuutta.

On myönteistä, että työttömien opiskeluoikeuden valmistelua jatketaan. Valmistelussa on olennaisesti lisättävä työttömien opiskelumahdollisuuksia ja poistettava siihen liittyvä tarveharkinta.

– Hallituksen linjaamat uudet työllistämistoimet ovat tervetullut päätös. Lisäpanostus te-palveluihin haastattelu-uudistuksen laadukkaamman toteuttamisen tueksi on tarpeen. Yksityisten palvelujen käytön lisääminen on oikea askel kasvupalvelu-uudistuksen valmistelun tueksi, Fjäder sanoo.

Hallitus teki tarpeellisia ja kohtuullisia uudistuksia asumistukijärjestelmään. Indeksimuutoksella ja neliövuokrakatolla saadaan pysähtymään asumistuen kokonaismenojen kasvu. Samalla uudistukset vähentävät asumistuesta syntyvää kannustinongelmaa ja pienentävät asumisen hinnan nousupainetta.

Varhaiskasvatusmaksujen alennus on tervetullut ja kannustava muutos niiden perheiden osalta, joita se koskee.

– Nämä uudistukset vastaavat Akavan linjauksia. Ne ovat toteutettu niin, että ne kannustavat työssäkäynnin lisäämiseen eivätkä aiheuta kohtuuttomia tilanteita tuensaajille, Piispanen toteaa.

Hallitus teki merkittävän päätöksen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun käynnistämiseksi. Uudistus on tarpeen, jotta yhteiskunnalliset ja työelämän muutokset eivät vaaranna sosiaaliturvan toimivuutta.

Puoliväliriihessä ei kyetty tekemään päätöstä perhevapaajärjestelmän uudistamisesta tai edes valmistelun käynnistämisestä. Siihen olisi ollut erinomaiset edellytykset, koska valmistelua on jo tehty laajasti.

– Työmarkkinoille tai perheille ei saada lisää joustavuutta, eikä työelämän tasa-arvo Suomessa kehity. Ero pienten lasten äitien ja isien työllisyydessä pysyy räikeänä, kun perhevapaajärjestelmä ei kannusta tai mahdollista tasaisempaa hoitovastuun jakamista, Fjäder muistuttaa.

Turvallinen yhteiskunta on perusta kansalaisten hyvinvoinnille, yritysten toimintaedellytyksille sekä Suomeen tehtäville investoinneille.

– On hienoa, että hallitus teki konkreettisia linjauksia ja osoitti resursseja arjen turvallisuuden edistämiseen. Näitä ovat erityisesti panostukset poliisin ja rajavartioston henkilöstöön ja voimavaroihin. Tätä myös Akava on vaatinut, Fjäder sanoo.