Tuleeko ihmisestä monella planeetalla elävä laji?

Elämä maapallolla on käymässä ahtaaksi. Kilpailu luonnonvaroista kiihtyy, ja jos esimerkiksi ilmaston lämpeneminen saadaankin joskus vielä hidastumaan tai jopa pysähtymään, niin viiden miljardin vuoden kuluttua Aurinko joka tapauksessa kärventää nykyisen kotimme.

- Ihmiskunnan pitää jonain päivänä väistämättä suunnata kohta uusia planeettoja. Euroopan ja Yhdysvaltain avaruusjärjestöt suunnittelevat miehitettyjä lentoja ja tukikohtia Kuuhun ja Marsiin. Suomalainen keksintö, sähköpurje, saattaa tulevaisuudessa mullistaa avaruudessa liikkumisen, sanoo apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta.

- Lisäksi elämän löytyminen Maan ulkopuolelta olisi varmasti yksi tämän hetken suurimpia tieteellisiä läpimurtoja. Eksoplaneettatutkimus on tällä hetkellä todella kuuma aihe. Ensi vuoden lopulla laukaistaan Hubblen seuraaja James Webb -teleskooppi. Se tutkii eksoplaneettojen ilmakehiä ja etsii sieltä merkkejä elämästä.

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, Aleksanterinkatu 7, Maan ulkopuolista elämää pohditaan eri näkökulmista. Milloin muut planeetat asutetaan, sitäkin pohditaan 17. ja 18. toukokuuta.

Keskustelutilaisuuksissa alustavat astrobiologi Kirsi Lehto, tähtitieteilijä ja tietokirjailija Hannu Karttunen, radiohavaintoekspertti Merja Tornikoski, Suomen ensimmäisten nanosatelliittien ”isä” Jaan Praks, Mars-tutkija Timo Nikkanen, avaruusmatkojen startup-yrityksen Space Nationin perustaja ja toimitusjohtaja Kalle Vähä-Jaakkola ja sähköpurjeen keksijä Pekka Janhunen. Keskiviikkona paikalla käy myös tähtitieteilijä Didier Queloz, joka oli mukana löytämässä seitsemää maankaltaista planeettaa punaisen kääpiötähden elämänvyöhykkeeltä.

Sekä keskiviikkona että torstaina tapahtumat alkavat kello 16.30 ja kestävät noin 18.30 asti.

OHJELMA

Keskiviikko 17.5.: Onko siellä ketään?
(Hannu Karttunen, Kirsi Lehto, Merja Tornikoski ja Didier Queloz)

Maan ulkopuolisen elämän löytyminen olisi yksi suurimpia tämän hetken tieteellisiä läpimurtoja. Miten elämää etsitään nyt ja miten sitä voisi paremmin etsiä? Miten todennäköistä sen löytyminen on ja millä aika välillä? Miksi sitä ei ole vielä löytynyt? Millä todennäköisyydellä elämä olisi älyllistä ja olisivatko alienit tekoälyjä vai biologisia, ja millainen biologia heillä voisi olla? Entä miten meidän käy, jos elämää löytyy muualta?

Torstai 18.5.: Milloin muutetaan Marsiin?
(Jaan Praks, Timo Nikkanen, Pekka Janhunen ja Cohu Experiencen edustaja)

Elämä maapallolla alkaa käydä ahtaaksi ja luonnonvarat kuluvat kiihtyvällä tahdilla. Viimeistään miljoonien vuosien kuluttua paisuva Aurinko kärventää nykyisen kotimme. Jos ihmiskunta haluaa selvitä, meidän on jossain vaiheessa levittäydyttävä useamman planeetan lajiksi. Onko siirtokunta Marsiin mahdollinen jo nyt? Mitä Marsiin lähtö vaatisi? Entä milloin ja miten pääsemme aurinkokunnan ulkopuolelle? Mitä teknologiaa ja millaisia tieteellisiä löytöjä tulevaisuuden avaruus tarjoaa?

Lue lisää Elämä avaruudessa -tilaisuuksista ja tutustu alustajiin: https://www.facebook.com/events/1348743871883089/

Osallistu keskusteluun hashtageilla #HelsinkiFuture ja #Tiede2017 #elämäavaruudessa.

Katso suoraa lähetystä osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/tiedekulma-live

Avaruustutkijat Emilia Kilpua ja Sissi Enestam toimivat Elämä avaruudessa -tilaisuuksien isäntinä.

KUVA
Taiteilijan näkemys eksoplaneetalta, joka kiertää TRAPPIST-1 tähteä. Credit: NASA/JPL-Caltech

Yhteystiedot: Emilia Kilpua, 040 825 5529, emilia.kilpua@helsinki.fi

Lue myös avaruustieteestä kaupallistamisen draiverina: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/avaruustiede-kaupallistamisen-draiverina

Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316, minna.merilainen@helsinki.fi