Suurella osalla broilereista todettiin vakavia vaikeuksia kävellä

Perjantaina 26.5. Helsingin yliopistossa väittelevä Kaukonen selvitti tutkimuksessaan kasvattamoissa alustana käytettävien pehkulajien sekä orsien vaikutusta broilerien jalkojen kuntoon.
Broileriemot ja kukot kasvatetaan broilerikasvattamoissa. Ne elävät keskimäärin reilun vuoden. Emot munivat munat, joista kuoriutuvat tiput kuljetetaan broilerikasvattamoihin. Broilerit ovat teurasikäisiä noin viiden viikon ikäisinä.
Jalkapohjien vauriot kertovat tutkijoille ja eläinlääkäreille broilereiden hyvinvoinnista ja kasvatusolosuhteista. Broileriemojen jalkapohjien vaurioiden syytä pehkujen kunto ei kuitenkaan tutkimuksessa selittänyt.
– Tutkituissa broileriemokanaloissa pehku pysyi koko tuotantokauden ajan hyvässä kunnossa, mutta siitä huolimatta broileriemojen jalkapohjien vauriot lisääntyivät iän myötä, Kaukonen kertoo.
Vakavia vaurioita todettiin teurasiässä kanalasta riippuen keskimäärin 64 prosentilla tutkituista broileriemoista.
– Jalkapohjavauriot ovat todennäköisesti kivuliaita, joten tarvitsemme nopeasti lisätutkimuksia taustasyiden selvittämiseksi. Broileriemojen jalkapohjien terveyttä on maailmalla tutkittu hyvin vähän.
Turve paransi jalkojen terveyttä – orsia broilerit eivät käyttäneet
Nopeaksi jalostettu kasvu ja virikkeetön ympäristö heikentävät broilereiden hyvinvointia. Lisäksi pehkun huonon kunnon tiedetään aiheuttavan broilereiden jalkapohjiin ihovaurioita.
Kuivikemateriaalien vaikutuksia jalkapohjaterveyteen on tutkittu jo aiemmin. Suomalaisen broilerituotannon yleisimmästä pehkusta eli turpeesta on kuitenkin kuivikkeena niukasti tutkimustietoa.
Tutkimuksessa todettiin, että turvepohjainen pehku vähensi jalkapohjavaurioita, vaikkei sen kunnossa ja kosteudessa löydetty eroja muihin pehkuihin verrattuna.
Teurasbroilereiden jalkapohjat olivat niiden emojen jalkoja paremmassa kunnossa. Vaurioituneita jalkapohjia löytyi kuitenkin joka viidenneltä ja kintereen vammoja joka kolmannelta linnulta.
Kaukosen mukaan kintereiden vammat ovat jalkapohjien vaurioita herkempi mittari kertomaan pehkuolosuhteista ja jalkaterveydestä.
Orsia on pidetty broilereiden jalkojen terveyden edistäjänä ja niitä on myös tuettu hyvinvointikorvauksin. Tutkitut broilerit eivät kuitenkaan orsia juuri käyttäneet.
– Sen sijaan ne kokoontuivat rampillisille ritilätasoille ruuhkaksi asti, Kaukonen kuvailee.
Väitöksen mukaan ritilätasoilla voidaankin edistää broilereiden jalkaterveyttä, sillä niiden havaittiin parantavan lintujen kävelykykyä ja vähentävän ontumista.
ELL Eija Kaukonen väittelee 26.5.2017 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa osoitteessa EE-talo, Walter-sali, Agnes Sjöbergin katu 2, aiheesta Housing conditions and broiler and broiler breeder welfare - the effect of litter condition on contact dermatitis in broilers and breeders, and the effect of elevated structures on broiler leg health
Vastaväittäjä on senior research fellow, DVM, PhD Andrew Butterworth Bristolin Yliopistosta, ja kustoksena professori Anna Valros.
Väittelijän yhteystiedot
Eija Kaukonen
puh. 0405597278
eija.kaukonen(at)helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Korhonen / Viestinnän asiantuntija / Helsingin yliopisto / 050 318 3956 / ville.korhonen@helsinki.fi / Twitter @VilleVv
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta turvaa eläinten ja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Se on ainoa eläinlääkärikoulutusta antava yksikkö Suomessa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Slush 2025: uusi hoito epilepsiaan & seitsemän muuta tieteen läpimurtoa12.11.2025 08:39:51 EET | Tiedote
Vapaus tutkia ja kyky yhdistää eri tieteenalojen osaamista - siinä hyvä resepti maailmaa mullistavien innovaatioiden syntyyn.
Geeneillä on yhteys opiskelualan valintaan11.11.2025 09:20:35 EET | Tiedote
Uusi pohjoismainen tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa geneettisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä koulutuspolkujen muovautumisessa. Tutkimus osoitti, että geeneillä on pieni, mutta selkeästi havaittavissa oleva yhteys alan valintaan.
Miksi Suomessa keuhkosyöpään kuollaan aiemmin kuin Pohjoismaissa?7.11.2025 11:16:02 EET | Tiedote
Keuhkosyövän hoitotulokset ovat Suomessa huonompia kuin muissa Pohjoismaissa. Siihen on useita todennäköisiä syitä: lääkäriin pääsee hitaammin, perusterveydenhuollon diagnostiikka on suppeampaa ja puolet potilaista tapaa ensikäynnillään hoitajan, muualla Pohjolassa lääkärin.
Wihurilta 750 000 euron lahjoitus Helsingin yliopiston uuteen huoltovarmuusprofessuuriin7.11.2025 10:02:00 EET | Tiedote
Professorin on tarkoitus tuottaa tietoa, joka tukee etenkin yhteiskunnan pitkän aikavälin resilienssin ja huoltovarmuuden johtamista. Parhaassa tapauksessa professori voi aloittaa työnsä jo vuoden 2027 aikana.
Alle viidennes suomalaisista pitää uutta rahapelijärjestelmää hyvänä uudistuksena, erityisen kielteisesti suhtaudutaan rahapelien markkinointiin6.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset ovat kriittisiä uutta rahapelijärjestelmää kohtaan. Muutoksen tavoitteena on vähentää rahapelihaittoja, mutta 83 prosenttia suomalaisista uskoo, että pelihaitat ja peliongelmat tulevat muutoksen myötä lisääntymään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme