Kuntaliitto: Kuntauudistus muuttuu soterakennevetoiseksi

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
19.6.2013
Julkaistavissa heti
 
 
 
Kuntaliitto perustus- ja hallintolakivaliokuntien linjauksista:
Kuntauudistus muuttuu soterakennevetoiseksi
 
Perustuslakivaliokunnan ja hallintolakivaliokunnan linjaukset, joilla kuntauudistus kytketään vahvemmin soteuudistukseen, merkitsevät käytännössä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet näyttävät tien tulevaisuuden kuntarakenteille.
 
- Uudet linjaukset johtavat siihen, että soteuudistus lähtee ohjaamaan kuntarakennetta, analysoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
 
- Kuntaliiton hallituksen linjauksen mukaan kuntien välinen yhteistoiminta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisessä voi perustua vastuukuntamalliin tai kuntayhtymään. 
 
Kuntarakennelain täsmennykset Kuntaliiton toiveiden mukaisia
 
- Valiokunnat täsmensivät valtioneuvoston oikeutta päättää erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevan kunnan liittämisestä toiseen kuntaan tai kuntiin. Arviointi ei ole mekaanista, vaan jokaisen liitoksen on oltava välttämätön kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi, sanoo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
 
- Kuntien kannalta on myönteistä, että kuntarakennelain mukaisten selvitysten kustannukset maksetaan kunnille ilman, että ministeriöllä olisi harkintavaltaa avustuksen maksamisesta. Selvitykset ovat uusi kunnille laissa säädetty tehtävä, josta aiheutuvat kustannukset tulee rahoitusperiaatteen mukaisesti korvata kunnille.
 
Selvitysten määräajan siirtäminen välttämätöntä
 
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ja kuntaliitospäätösten välisen ajan tulee olla riittävä. 
 
Vaikka kuntien kannalta olisi tärkeä saada täsmällisemmät sote-linjaukset mahdollisimman pian, tulee sote-järjestämislaki valmistella siten, että sen sisältö on selkeä. Sisältö ei saa joustaa aikataulun kustannuksella.
 
Ajatusmalli, jossa kuntarakenne- ja soteuudistuksia tarkastellaan rinnakkain, vastaa Kuntaliiton tämän kevään kannanottoja. Kuntalaisille tarjottavat palvelut toimivat parhaiten sektorirajat ylittäviä toimintatapoja hyödyntäen.
 
Liiton näkemyksen mukaan 20 000–50 000 asukkaan kuntien järjestämisvastuun tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus, joka kattaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntaliitto on pitänyt kannanotoissaan ongelmallisena kehysriihen linjausta, jonka mukaan alle 20 000 asukkaan kuntien tulee kaikilla alueilla tukeutua yli 50 000 asukkaan vastuukuntiin palvelujen järjestämiseksi.
 
- Kuntien tekemä valmistelutyö vaatii tarpeeksi aikaa, jotta kunnilla on aidosti mahdollisuus saada aikaiseksi onnistunut kokonaisuus rakenteet ja kuntalaisten palvelut huomioon ottaen, toteaa Mäki-Lohiluoma.
 
- Kuntarakenteiden ja palvelujen uudistus on välttämätön, sillä nykyisillä rakenteilla kunnilla ei ole mahdollisuutta selvitä vaikean taloustilanteen haasteista ja väestön palvelutarpeiden kasvusta.
 
 
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883