Väitös: Antiikin Ateenassa karkotettiin määräajaksi normien rikkojia

Aatehistoriallinen tutkimus lähestyy ostrakismos-järjestelmää tuoreesta näkökulmasta asettamalla sen laajaan kulttuuriseen kontekstiin ja keskittymällä sen ei-poliittisiin ulottuvuuksiin. Tutkimus nostaa esiin ennen kaikkea karkottajien näkökulman tulkitsemalla äänestysliuskoina toimineita saviruukun sirpaleita (ostrakoneja) ja vertaamalla niitä kreikankielisistä kirjallisista lähteistä saatavaan tietoon. Tutkimus haastaa niiden antiikintutkijoiden näkemykset, joiden mukaan ostrakismos kehitettiin ja sitä käytettiin ennen kaikkea poliittisiin tarpeisiin. Tätä vastoin väitöstutkimus havainnollistaa, että monivivahteinen hybriksen käsite oli keskeinen ostrakismoksen käyttämisen yhteydessä. Hybris ymmärrettiin sekä julkeaksi jumalten uhmaamiseksi että yhteisön moraalisten ja sosiaalisten sääntöjen tahalliseksi rikkomiseksi, ja sen uskottiin johtavan jumalalliseen rangaistukseen. Hybris liittyi henkilön mielentilaan ja motiiveihin, ja se ymmärrettiin lisäksi häpeäntunnon ja itsehillinnän puutteeksi sekä muiden kunniaa loukkaaviksi teoiksi. Tutkimustulosten mukaan ateenalaiset puuttuivat ostrakismoksen keinoin henkilön vihamielisiin aikomuksiin ja yhteisönvastaisiin motiiveihin ennaltaehkäisevässä hengessä. Toisaalta tutkimus osoittaa, että ostrakismos tarjosi ateenalaisille mahdollisuuden karkottaa joukostaan tällainen hybristinen henkilö ennen väkivallan leviämistä henkilöiden väliseltä poliittiselle tasolle.

Useat kreikkalaiset kirjalliset lähteet liittävät ostrakismoksen synnyn ja käytön tyrannian ennaltaehkäisemiseen. Tutkimus paljastaa, että ostrakismos-karkottajat ilmaisivat ja lujittivat klassiselle Ateenalle leimallista kohtuullisuuden ideologiaa sulkemalla yhteisöstään ulos kuvitteellisia ja symbolisia tyranneja. Tutkimus osoittaa myös, että ateenalaiset ymmärsivät ostrakismoksen kansanvallan symboliksi, jonka keinoin määriteltiin sopivan käyttäytymisen rajoja ja kansalaiskelpoisuuden ehtoja. Lähettämällä hybristisen yksilön väliaikaiseen maastakarkotukseen ateenalaiset pyrkivät yhtäältä välttämään jumalten vihan, toisaalta rankaisemaan rajojen rikkojaksi miellettyä yksilöä. Näin ostrakismos palveli sekä rankaisevia että ennaltaehkäiseviä tarkoituksia.

---

Filosofian maisteri Suvi Kuokkanen väittelee Oulun yliopistossa keskiviikkona 12.7.2017. Aate- ja oppihistorian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Controlling a Hybristic Individual, Enforcing Moral and Social Norms. The Punitive and Preventive Motives of Ostracizing in Fifth-Century BCE Athens (Hybriksen kontrollointia, sosiaalisille ja moraalisille normeille alistamista. Ostrakismos-karkotusten rankaisevat ja ennaltaehkäisevät motiivit Ateenassa 400-luvulla eaa.). Vastaväittäjänä toimii professori Nick Fisher Cardiffin yliopistosta Iso-Britanniasta ja kustoksena dosentti Maija Kallinen. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kuusamonsalissa (YB210) kello 12.

---

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Suvi Kuokkanen

Syntymäaika ja -paikka:
1979 Uurainen

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
2001, Jyväskylän aikuislukio

Väittelijän yhteystiedot:
suvi.kuokkanen@oulu.fi
040 765 8657