Talvivaaran kaivos on romahduttanut lähijärvien ekologian
Talvivaaran kaivoksen alajuoksulla, muutaman kilometrin päässä kaivosalueelta oleva Kivijärvi on ollut useiden Talvivaaran/Terrafamen kaivoksesta aiheutuneiden juoksutusten ja vuotojen kohteena vuodesta 2008 lähtien.
Pahin vuoto tapahtui vuonna 2012, jolloin kaivoksen vesivarastona käytetystä altaasta pääsi vuotamaan ympäristölle vahingollista, suolaista ja metallipitoista vettä ja sakkaa noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Tästä noin 240 000 kuutiometriä päätyi kaivosalueen ulkopuolelle.
Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen tutkimusyksikkö ECRU on Kivijärven pohjasedimenttejä tarkastellessaan havainnut, että kaivokselta vuotaneet suolapitoiset vedet ovat kerrostaneet järven vesipatsaan niin, etteivät alusvesi ja päällysvesi enää sekoitu.
– Kivijärveen on syntynyt jyrkkä kemiallinen harppauskerros, joka erottaa pinnan kevyemmän veden pohjaa lähellä olevasta tiheästä ja enemmän suoloja sisältävästä raskaammasta vedestä. Lisäksi hajotustoiminta on kuluttanut järven pohjan tuntumasta hapen, ja koko järven pohja on käytännössä kuollut, toteaa kaivostoiminnan vesistövaikutuksista väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Jaakko Leppänen.
Suolaantumisen biologiset vaikutukset yllättivät tutkijat.
– Lajiston monimuotoisuus on romahtanut, ja metsäjärville tyypilliset leväyhteisöt ovat korvautuneet murtovesissä viihtyvillä lajeilla, kertoo sedimentin levälajistoa tutkinut dosentti Jan Weckström.
Myös järven äyriäislajisto on muuttunut suuresti. Muutosten syyksi todettiin kuitenkin suolaantumisen lisäksi myös raskasmetallien ja muiden ympäristömyrkkyjen aiheuttamat muutokset eliöiden ravinnonsaannissa.
Uuden tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä ne osoittavat että vesien suolaantuminen saattaa olla ekologisilta vaikutuksiltaan monimetallikaivosten suurin vesistöjä muuttuva tekijä.
– Hapanta kaivosvalumaa on perinteisesti pidetty yhtenä vakavimpana kaivosten ratkaisemattomana ympäristöongelmana, mutta suolaantumisen aiheuttamat ekologiset ongelmat tulisi nostaa nyt myös vakavasti esille, korostaa tutkimusta johtanut professori Atte Korhola.
Monissa maissa kaivosvesien raskasmetallipitoisuuksia kontrolloidaan lainsäädännöllä, mutta Talvivaaran tapaus osoittaa, että kaivausalueelta juoksutetun suolapitoisemman veden määrä voi jo sellaisenaan olla vakava ongelma ympäristön tilalle. Maailmalla on lukuisia monimetallikaivoksia, joiden läheisyydessä odottavat samansuuntaiset ongelmat.
_______________________
Leppänen, J., Weckström, J. & Korhola, A. (2017). Multiple mining impacts induce widespread changes in ecosystem dynamics in a boreal lake. Scientific Reports 7, doi: 10.1038/s41598-017-11421-8
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkija Jaakko Leppänen, puh. 041 543 9736, jaakko.leppanen@helsinki.fi
dosentti Jan Weckström, puh. 050 448 6471, jan.weckstrom@helsinki.fi
professori Atte Korhola, puh. 050 415 4528, atte.korhola@helsinki.fi
viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme