Talvivaaran kaivos on romahduttanut lähijärvien ekologian
Talvivaaran kaivoksen alajuoksulla, muutaman kilometrin päässä kaivosalueelta oleva Kivijärvi on ollut useiden Talvivaaran/Terrafamen kaivoksesta aiheutuneiden juoksutusten ja vuotojen kohteena vuodesta 2008 lähtien.
Pahin vuoto tapahtui vuonna 2012, jolloin kaivoksen vesivarastona käytetystä altaasta pääsi vuotamaan ympäristölle vahingollista, suolaista ja metallipitoista vettä ja sakkaa noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Tästä noin 240 000 kuutiometriä päätyi kaivosalueen ulkopuolelle.
Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen tutkimusyksikkö ECRU on Kivijärven pohjasedimenttejä tarkastellessaan havainnut, että kaivokselta vuotaneet suolapitoiset vedet ovat kerrostaneet järven vesipatsaan niin, etteivät alusvesi ja päällysvesi enää sekoitu.
– Kivijärveen on syntynyt jyrkkä kemiallinen harppauskerros, joka erottaa pinnan kevyemmän veden pohjaa lähellä olevasta tiheästä ja enemmän suoloja sisältävästä raskaammasta vedestä. Lisäksi hajotustoiminta on kuluttanut järven pohjan tuntumasta hapen, ja koko järven pohja on käytännössä kuollut, toteaa kaivostoiminnan vesistövaikutuksista väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Jaakko Leppänen.
Suolaantumisen biologiset vaikutukset yllättivät tutkijat.
– Lajiston monimuotoisuus on romahtanut, ja metsäjärville tyypilliset leväyhteisöt ovat korvautuneet murtovesissä viihtyvillä lajeilla, kertoo sedimentin levälajistoa tutkinut dosentti Jan Weckström.
Myös järven äyriäislajisto on muuttunut suuresti. Muutosten syyksi todettiin kuitenkin suolaantumisen lisäksi myös raskasmetallien ja muiden ympäristömyrkkyjen aiheuttamat muutokset eliöiden ravinnonsaannissa.
Uuden tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä ne osoittavat että vesien suolaantuminen saattaa olla ekologisilta vaikutuksiltaan monimetallikaivosten suurin vesistöjä muuttuva tekijä.
– Hapanta kaivosvalumaa on perinteisesti pidetty yhtenä vakavimpana kaivosten ratkaisemattomana ympäristöongelmana, mutta suolaantumisen aiheuttamat ekologiset ongelmat tulisi nostaa nyt myös vakavasti esille, korostaa tutkimusta johtanut professori Atte Korhola.
Monissa maissa kaivosvesien raskasmetallipitoisuuksia kontrolloidaan lainsäädännöllä, mutta Talvivaaran tapaus osoittaa, että kaivausalueelta juoksutetun suolapitoisemman veden määrä voi jo sellaisenaan olla vakava ongelma ympäristön tilalle. Maailmalla on lukuisia monimetallikaivoksia, joiden läheisyydessä odottavat samansuuntaiset ongelmat.
_______________________
Leppänen, J., Weckström, J. & Korhola, A. (2017). Multiple mining impacts induce widespread changes in ecosystem dynamics in a boreal lake. Scientific Reports 7, doi: 10.1038/s41598-017-11421-8
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkija Jaakko Leppänen, puh. 041 543 9736, jaakko.leppanen@helsinki.fi
dosentti Jan Weckström, puh. 050 448 6471, jan.weckstrom@helsinki.fi
professori Atte Korhola, puh. 050 415 4528, atte.korhola@helsinki.fi
viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme