Hämeenkylmänkukka talletettiin ensimmäisenä siemenpankkiin

8.7.2013 07:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Suomeen on perustettu ensimmäinen uhanalaisten, luonnonvaraisten kasvien siemenpankki. Pankkiin talletetaan vähentyneiden lajien siemeniä pahan päivän varalle, mutta myös mahdollista luontoon palauttamista tai luonnonvaraisen kannan vahvistamista varten.

Hämeenkylmänkukan viehkeät kukat (kuva © Pertti Uotila)

Siemenpankki on osa maamme uhanalaisten kasvilajien ex situ -suojelua – eli luonnollisen elinpaikan ulkopuolella tapahtuvaa suojelua – edistävää ESCAPE -hanketta (Ex-Situ Conservation of Finnish Native Plant Species), jota EU rahoittaa.

Hämeenkylmänkukka oli ensimmäinen

Erittäin uhanalainen hämeenkylmänkukka (Pulsatilla patens) sai kunnian olla ensimmäinen kasvi, jonka siemeniä talletettiin pankkiin. Professori emeritus Pertti Uotila on kerännyt ensimmäiset siemenet, jotka nyt päätyivät pakastimeen.

Hämeenkylmänkukka on Kanta-Hämeen maakuntakukka, ja sitä tavataan etenkin Suur-Hämeenlinnan alueella. Lajin tunnetuista esiintymistä yli puolet on hävinnyt ja jäljellä olevista monet pienentyneet ja heikentyneet. Hämeenkylmänkukka on kevään ensimmäisiä kukkijoita ja sen kauniit siniset kukat ja tupsumaiset hedelmystöt herättävät ansaittua ihailua metsäisillä kasvupaikoillaan.

Siemenpankki kuuluu suojelukeinovalikoimaan

Kasveja voidaan suojella niiden luontaisen elinympäristön ulkopuolella siemenpankeissa eli varastoimalla kuivattuja siemeniä alhaisessa lämpötilassa. Näin kasvien geenivarat säilyvät mahdollisista luonnonvaraisten kasvupaikkojen tuhoutumisista huolimatta. Siemenpankit myös tukevat luonnonkantojen suojelua, koska niiden avulla voidaan vahvistaa luonnonvaraista kantaa tai lisätä kasveja luonnosta jo hävinneiden tilalle.

Kasvien varmuusvarastointia varten on Helsingin yliopiston Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan perustettu kansallinen luonnonvaraisten kasvien siemenpankki.

Ex situ -suojelua siemenpankissa

Luonnonvaraisten eliöiden ex situ -suojelu tarkoittaa suojelua luonnollisen elinpaikan ulkopuolella. Se täydentää in situ -suojelua, joka tarkoittaa lajin elinkyvyn turvaamista sen alkuperäisellä elinalueella. Ex situ -suojelua tekevät esimerkiksi eläintarhat, akvaariot, kasvitieteelliset puutarhat ja erilaiset geenipankit. Ex situ -suojeltua kasvimateriaalia voidaan myös palauttaa luontoon, yleensä alkuperäiselle kasvupaikalle vahvistamaan vielä jäljellä olevaa kantaa.

Lisätietoa:

Projektikoordinaattori
Sanna Laaka-Lindberg
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
p. 040-5237251
sanna.laaka-lindberg@helsinki.fi

Museomestari Mari Miranto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
p. 050-3183424
mari.miranto@helsinki.fi

Avainsanat

escape ex helsingin hämeenkylmänkukka keskusmuseo luomus luonnontieteellinen siemenpankki situ yliopisto

Yhteyshenkilöt

Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS

Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fi

Kuvat

Hämeenkylmänkukan hedelmä (kuva © Mari Miranto/Luomus)

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat ovat vallanneet kaksi kasvitieteellistä puutarhaa. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan yleisökohteissamme: Helsingin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevassa Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa. Osa geologisista ja paleontologisista näytteistämme on esillä yliopistomuseon yhteydessä toimivassa Mineraalikabinetissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen valtimosairauden perinnöllinen syy selvitettiin – voi auttaa myös ihmisten hoitojen kehittämisessä8.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkijat löysivät perinnöllisen syyn kissoilla esiintyvään valtimosairauteen. Löytö auttaa ehkäisemään sairauden leviämistä kissoissa ja luo mahdollisesti myös pohjaa uusille ihmisten hoitolinjoille.

Rehtori Sari Lindblom: “Satojen miljoonien yliopistoleikkauksilla Suomi uppoaisi vain syvemmälle suohon”7.8.2025 13:11:25 EEST | Tiedote

Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi julkaistiin keskiviikkona 6. elokuuta. Esitys sisältää mittavia, satojen miljoonien leikkauksia yliopistojen, tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen. Lisäksi parlamentaarisesta T&K-sovusta luovuttaisiin. Helsingin yliopisto vastustaa jyrkästi esitettyjä leikkauksia.

Helsingin yliopiston sijoitustuotto 2,6 prosenttia miinuksella alkuvuonna 20255.8.2025 08:20:08 EEST | Tiedote

Aiemmat sijoitustuotot mahdollistavat jopa 10 miljoonan euron lisäpanostukset spinout- ja startup-yrityksiin.

Suomelle mitaleita ja kunniamaininta kemiaolympialaisissa – koko joukkue pääsi palkinnoille25.7.2025 10:10:30 EEST | Tiedote

Nuoret kemian taitajat kilpailivat niin teoriaosaamisessa kuin käytännön laboratoriotöissä Pohjoismaisissa kemiakisoissa Göteborgissa ja kansainvälisissä olympialaisissa Dubaissa.

Happikato jää järven ekologiseen muistiin24.7.2025 14:14:04 EEST | Tiedote

Vaikka jääpeitteinen aika on lyhentynyt ilmaston lämmetessä, ei kaikkien järvien happitilanne ole parantunut.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme