Hämeenkylmänkukka talletettiin ensimmäisenä siemenpankkiin

Siemenpankki on osa maamme uhanalaisten kasvilajien ex situ -suojelua – eli luonnollisen elinpaikan ulkopuolella tapahtuvaa suojelua – edistävää ESCAPE -hanketta (Ex-Situ Conservation of Finnish Native Plant Species), jota EU rahoittaa.
Hämeenkylmänkukka oli ensimmäinen
Erittäin uhanalainen hämeenkylmänkukka (Pulsatilla patens) sai kunnian olla ensimmäinen kasvi, jonka siemeniä talletettiin pankkiin. Professori emeritus Pertti Uotila on kerännyt ensimmäiset siemenet, jotka nyt päätyivät pakastimeen.
Hämeenkylmänkukka on Kanta-Hämeen maakuntakukka, ja sitä tavataan etenkin Suur-Hämeenlinnan alueella. Lajin tunnetuista esiintymistä yli puolet on hävinnyt ja jäljellä olevista monet pienentyneet ja heikentyneet. Hämeenkylmänkukka on kevään ensimmäisiä kukkijoita ja sen kauniit siniset kukat ja tupsumaiset hedelmystöt herättävät ansaittua ihailua metsäisillä kasvupaikoillaan.
Siemenpankki kuuluu suojelukeinovalikoimaan
Kasveja voidaan suojella niiden luontaisen elinympäristön ulkopuolella siemenpankeissa eli varastoimalla kuivattuja siemeniä alhaisessa lämpötilassa. Näin kasvien geenivarat säilyvät mahdollisista luonnonvaraisten kasvupaikkojen tuhoutumisista huolimatta. Siemenpankit myös tukevat luonnonkantojen suojelua, koska niiden avulla voidaan vahvistaa luonnonvaraista kantaa tai lisätä kasveja luonnosta jo hävinneiden tilalle.
Kasvien varmuusvarastointia varten on Helsingin yliopiston Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan perustettu kansallinen luonnonvaraisten kasvien siemenpankki.
Ex situ -suojelua siemenpankissa
Luonnonvaraisten eliöiden ex situ -suojelu tarkoittaa suojelua luonnollisen elinpaikan ulkopuolella. Se täydentää in situ -suojelua, joka tarkoittaa lajin elinkyvyn turvaamista sen alkuperäisellä elinalueella. Ex situ -suojelua tekevät esimerkiksi eläintarhat, akvaariot, kasvitieteelliset puutarhat ja erilaiset geenipankit. Ex situ -suojeltua kasvimateriaalia voidaan myös palauttaa luontoon, yleensä alkuperäiselle kasvupaikalle vahvistamaan vielä jäljellä olevaa kantaa.
Lisätietoa:
Projektikoordinaattori
Sanna Laaka-Lindberg
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
p. 040-5237251
sanna.laaka-lindberg@helsinki.fi
Museomestari Mari Miranto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
p. 050-3183424
mari.miranto@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme