Kouluterveyskysely 2017: Suurin osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja voi hyvin

Noin seitsemän helsinkiläislasta ja -nuorta kymmenestä tuntee itsensä arvokkaaksi ja he kokevat elämänhallintansa olevan kunnossa. Lisäksi kahdeksan nuorta kymmenestä kokee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus, ja he pystyvät tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä ja toimimaan sen mukaisesti. Tärkeimpiä yhteisöjä lapsille ja nuorille ovat perhe, ystäväporukka ja lähiyhteisö.
Nuorten alkoholin ja tupakan käyttö vähentynyt
Raittiiden helsinkiläisnuorten osuus on koko maan trendin mukaan lisääntynyt. Humalahakuinen juominen on vähentynyt eniten 8.- ja 9.-luokkalaisten sekä ammattiin opiskelevien osalta. Silti toisen asteen opiskelijoista neljännes on edelleen tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Tupakointi on nuorilla vähentynyt, mutta nuuskan käyttö lievässä kasvussa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat suhtautuvat lukiolaisia myönteisemmin ikäistensä erilaiseen päihteidenkäyttöön.
Vaikka helsinkiläislapset ja -nuoret kokevat terveytensä keskimäärin hieman paremmaksi kuin koko maassa, joka viides toisella asteella opiskelevista tytöistä kokee terveytensä heikoksi. Tytöt kokevat myös poikia useammin väsymystä, koulu-uupumusta ja päänsärkyjä sekä selvästi enemmän ahdistuneisuusoireita. Ahdistuneisuuden kokemukset ovat myös lisääntyneet jonkin verran vuoteen 2013 verrattuna. Elintapojen osalta edelleen joka kolmas jättää koululounaan syömättä, yläluokkalaisten ja toisen asteen opiskelijoiden ylipainoisuus on lisääntynyt ja osa nuorista ei liiku ollenkaan.
Koulusta pidetään, mutta siellä myös yhä kiusataan
Helsinkiläislapset ja -nuoret myös pitävät koulunkäynnistä ja luokkien työrauha on edelliseen kyselyyn verrattuna parantunut. Silti koulukiusaaminen on varsin yleistä. Koulukiusaamisesta kärsivät edelleen useammin pojat ja he ovat useammin myös itse kiusaajina. Kyselystä kävi ilmi myös muita huolestuttavia piirteitä: joka kymmenellä yläluokkalaisella ei ole läheistä kaveria ja monet kokevat yksinäisyyttä. Alaluokilla melkein kaikilla on vielä vähintään yksi hyvä kaveri.
Tytöillä ja pojilla on lähes yhtä usein joku viikoittainen harrastus, eikä eroja koko maahan juuri ole. Helsinkiläispojista yli kolmannes kokee, että omalla asuinalueella on mielenkiintoista vapaa-ajan toimintaa, tytöistä vain viidennes.
Kouluterveyskyselyn tulokset ovat kaikkien nähtävillä kaupunkitasoisesti uudessa tulospalvelussa
Helsinkiläisten lasten ja nuorten kokemuksia hyvinvoinnista ja koulunkäynnistä on selvitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syyskuussa julkaiseman kouluterveyskyselyn kaupunkikohtaisista tuloksista.
Kouluterveyskyselyyn vastasivat peruskoulun 4.- ja 5.- sekä 8.- ja 9.-luokkalaiset sekä lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kokonaisarvio eri koulutusasteen oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnista tehdään, kun tulokset ovat täydentyneet.
Julkaisu:
Tekijä: Stina Högnabba ja Sanna Ranto: Kouluterveyskysely 2017 – katsaus Helsingin tuloksiin, Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2017:12, pdf-julkaisu.
Kyselyn tulokset THL:n avoimessa tulospalvelussa.
Meddelandet på svenska finns bifogat.
Lisätietoja
erikoistutkija Stina Högnabba, puh. (09) 310 42525, stina.hognabba@hel.fi
Mirva Harju
tiedottaja
kaupunginkanslia
puh. 040 358 2975
mirva.harju@hel.fi
Avainsanat
Kuvat

Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on kaupunkitutkimuksen asiantuntija. Tutkimuksen kohteina ovat asuminen, elinolot, alue- ja kuntatalous, kansalaisten osallisuus ja kaupunkikulttuuri. Yksikkö huolehtii myös kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista ja tilastotietokannoista, tilastojulkaisuista, kirjasto- ja tietopalvelusta sekä Helsinki Region Infosharesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Kaupunginvaltuusto hyväksyi satamatunnelin asemakaavan10.12.2025 20:48:51 EET | Tiedote
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 10. joulukuuta Jätkäsaaresta Länsiväylälle suunnitellun satamatunnelin mahdollistavan asemakaavan.
Päiväkoti Tanelille esteettömyys- ja saavutettavuustunnustus10.12.2025 10:26:02 EET | Tiedote
Helsingin kaupungin vammaisneuvosto myönsi vuosittain myönnettävän esteettömyys- ja saavutettavuustunnustuksen Helsingin kaupungin päiväkoti Tanelille. Viittomakieli ja kaksikielisyys ovat luonteva osa päiväkoti Tanelin arkea.
Sotepe-toimialan palvelustrategia sekä Munkkivuoren ostoskeskuksen kaavaratkaisu etenevät valtuustoon8.12.2025 18:49:05 EET | Tiedote
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 8. joulukuuta esittää valtuustolle sosiaali-, terveys, ja pelastustoimialan palvelustrategian 2026-2029 hyväksymistä. Kaupunginhallitus päätti viedä myös Munkkivuoren ostoskeskuksen kaavamuutoksen valtuustoon hyväksyttäväksi.
EMBARGO 2.12.2025 klo 15.00: Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti: Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia on keskimäärin enemmän parempiosaisilla alueilla2.12.2025 15:00:00 EET | Tiedote
Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti pureutuu koulutuksen segregaatioon pääkaupunkiseudulla ja nostaa esiin kunnille kriittisiä kysymyksiä: varhaiskasvatuksen alueellisesta eriytymisestä, segregaation torjumisen keinoista sekä siitä miten dataa ja tietoa hyödynnetään kaupunkien päätöksenteossa. Raportin mukaan parempiosaisten alueiden päiväkodeissa työskentelee keskimäärin enemmän kelpoisia opettajia. Samankaltaisten alueiden sisäinen vaihtelu on kuitenkin suurta.
EMBARGO 2.12.2025 kl. 15.00 // KORRIGERING // Första rapporten från rådet för utvärdering av stadspolitiken: I genomsnitt finns det fler behöriga lärare inom småbarnspedagogiken i bättre ställda områden2.12.2025 14:38:43 EET | Pressmeddelande
KORRIGERING // Pressmeddelandet har korrigerats genomgående för terminologins del kl. 14.40. Bland annat har felaktig terminologi som "kvalificerade förskollärare" ersatts med den korrekta termen "behöriga lärare inom småbarnspedagogiken". Rådet för utvärdering av stadspolitiken granskar i sin första rapport den pedagogiska segregationen i huvudstadsregionen och ställer kritiska frågor till kommunerna: om regional differentiering inom småbarnspedagogiken, sätt att motverka segregation och hur data och information används i beslutsfattandet i de berörda städerna. Enligt rapporten har daghem i bättre ställda områden i genomsnitt fler behöriga lärare. Det finns dock stora variationer inom liknande områden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
