Kutsu medioille 20.11: Lapsiperheen arki vastaanottokeskuksessa on haastavaa

Aika: Lapsen oikeuksien päivä ma 20.11.17 klo 11.30–12.30,
infon yhteydessä tarjotaan lounas
Paikka: Hotelli Presidentti, Ravintola Manu, Helsinki
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Anna Mikkonen,
Ensi- ja turvakotien liitto, puh. 050 410 7640
Järjestäjä: Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti (2012-17) on kehittänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa pääkaupunkiseudulla. Turvapaikanhakijalapset ja -perheet tarvitsevat tukea haastavassa elämäntilanteessa ja hyötyvät lapsiperheille järjestettävästä toiminnasta. Kehittämis- ja asiakastyön kokemusten perusteella on selvää, että pienillä ja edullisillakin keinoilla voidaan lisätä lasten ja vanhempien hyvinvointia.

Medialounaalla kuulemme:

Millaista tukea perheemme sai vastaanottokeskuksessa asuessamme
vastaanottokeskuksessa asuvan perheen isä

Miten lapset huomioidaan vastaanottokeskuksissa?
Tarja Jokinen, johtava sosiaalityöntekijä, Metsälän vastaanottokeskus, Helsinki

Turvapaikanhakijaperheiden hyvinvointia tukeva toiminta
Anna Mikkonen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto 

Projekti järjestää Helsingissä Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Turvassa Suomessa! -seminaarin turvapaikanhakijoiden ja muiden maahan muuttaneiden perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Koulutukseen osallistuu noin 250 henkilöä.

Seminaarissa saa ensi-iltansa ohjaaja Sherwan Hajin lyhytdokumentti Tarinat kasvojen takana, jossa turkkilainen tyttö kertoo kotimaasta lähdöstä, arjesta vastaanottokeskuksessa ja tulevaisuuden toiveistaan. Seminaarissa julkistetaan myös Turvapaikanhakijaperhe. Kohtaamisen ja tuen käsikirja, joka kertoo pakolaisuuden vaikutuksista perheeseen ja antaa vinkkejä turvapaikanhakijaperheiden kanssa toimiville.

Seminaarin ohjelma:
https://ensijaturvakotienliitto.fi/tapahtumat/lapsiperhe-turvapaikanhakijana-projektin-loppuseminaari/

Tiedote julkaisuvapaa 20.11.2017 klo 11.30

Vastaanottokeskuksissa asuvia lapsiperheitä tuetaan ryhmätoiminnalla ja kerhoilla

Vastaanottokeskusten koko, sijainti ja ylläpitäjä vaihtelevat. Keskusten asukasmäärät ovat usein suuria ja henkilöstöresurssit tiukat, eivätkä tilat ole aina lapsiperheille toimivia. Pääkaupunkiseudulla on kuusi vastaanottokeskusta, joita ylläpitävät Helsingin kaupunki, Luona Oy ja Suomen Punainen Risti (SPR).

Siikajärven vastaanottokeskusta Espoon Nuuksiossa ylläpitää Luona Oy. Keskuksessa asuu tällä hetkellä noin 40 lapsiperhettä sekä isovanhempia ja yksinäisiä naisia ja miehiä. Keskuksessa asuu 100 lasta, joista 44 on koulussa ja 56 on alle kouluikäisiä. Asukkaiden yleisimmät kotimaat ovat Irak, Syyria, Afganistan ja Eritrea.

Siikajärven keskuksen syrjäinen sijainti on haaste asukkaiden liikkumiselle ja esimerkiksi vapaaehtoisille, mutta siitä huolimatta keskuksessa on aikaisempaa enemmän toimintaa. Ensi- ja turvakotien liitto järjestää keskuksessa kuvataidekerhoa perheille ja yhteistyössä Espoon Lyömättömän linjan kanssa miesten ryhmää. Lisäksi keskuksessa on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävätoimintaa äideille, Lukiolaisten liiton toimintaa nuorille ja SPR:n vapaaehtoisten pitämää suomen kielen opetusta. Kirjastoauto käy keskuksessa säännöllisesti ja järjestää toimintaa lapsille. Ensi vuonna käynnistyy yhteistyössä kaupungin kanssa kerhotoimintaa alle kouluikäisille lapsille.

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti on järjestänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa pääkaupunkiseudulla. Kehittämis- ja asiakastyön kokemusten perusteella vertaistukiryhmät, toiminnalliset menetelmät, henkilökohtaiset tapaamiset ja doula-synnytystukihenkilöt vastaavat hyvin turvapaikanhakijaperheiden tarpeisiin.

Toiminnalliset ryhmät tukevat vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta, joka on voinut joutua kovalle koetukselle pakolaisuuden, menetysten ja vastaanottokeskuksessa asumisen aikana. Ryhmiin osallistuvat saavat vertaistukea, vaihtelua ja piristystä arkeen sekä lapsiperheen arkea helpottavaa tietoa ja tukea. Keskustelussa vanhempien kanssa voidaan antaa tärkeää tietoa lapsen tarpeista ja kasvatuksesta, sanoo projektipäällikkö Anna  Mikkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Moni toiminta onnistuu hyvin ilman yhteistä kieltäkin: esimerkiksi askartelu, sirkuskerho, kuvataide, muskari, tapahtumat ja retket auttavat jaksamaan. Samalla vanhemmat saavat onnistumisen kokemuksia lasten kanssa olemisesta. Lyhytaikainenkin onnistunut kohtaaminen voi kantaa tarvittaessa myös kolmannessa maassa taikka kotimaahan palatessa, jos perhe ei voi jäädä Suomeen.

Projektin kokemusten mukaan vastaanottokeskuksiin tarvitaan lapsille nykyistä enemmän sopivia leikkitiloja sekä kohdennettuja henkilöstöresursseja perhetyöhön. Äitiyspakkaus ja vapaaehtoinen synnytystukihenkilö doula olisivat myös tarpeen kaikille turvapaikanhakijaäideille. Mahdollisimman pysyvä asuinpaikka ja siirtojen välttäminen keskuksesta tai maasta toiseen tukevat projektin havaintojen mukaan lasten turvallisuuden ja pysyvyyden tunteita muutosten ja menetysten jälkeen. Vastaanottokeskuksissa tulisi olla päivähoitoa vastaavaa toimintaa alle kouluikäisille lapsille, koska päivähoito tukee lapsen kehitystä ja sosiaalisia suhteita.