Väitös: Lääkitys voi vaikuttaa aivojen rakenteellisiin muutoksiin skitsofreniassa

Psykoosilääkitys on tärkeä osa skitsofrenian ja muiden psykoosien hoitoa. Lääkehoito on yksilöllistä ja sitä tulee muokata potilaan sairaudenkulun vaihdellessa. Psykoosilääkityksen tehokkuus hoidon alussa ja ensimmäisten vuosien aikana on kiistatonta, mutta useita vuosia kestäviä kliinisiä kokeita lääkkeiden tehosta ja mahdollisista haitoista ei ole tehty.

Psykoosilääkityksen yhteyttä skitsofreniassa tapahtuviin aivomuutoksiin on tutkittu paljon vastasairastuneiden potilaiden osalta, mutta yhteys on edelleen epäselvä. Pitkään sairastaneiden ja näin ollen myös psykoosilääkkeitä pitkään käyttäneiden henkilöiden aivojen rakenteita ja niissä tapahtuvia muutoksia ei aiemmin ole juurikaan tutkittu. Näin ollen myöskään psykoosilääkityksen yhteydestä aivomuutoksiin tässä potilasryhmässä ei ole riittävästi tietoa. Bentsodiatsepiinien käyttö on kohtalaisen yleistä skitsofreniassa. Vaikka bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on yhdistetty heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen, aiemmissa kuvantamistutkimuksissa ei ole selvitetty bentsodiatsepiinien yhteyttä aivojen rakenteisiin.

Väitöstutkimuksessa tehdyn laajan kirjallisuuskatsauksen perusteella suurempi psykoosilääkeannos liittyi päälakilohkon tilavuuden pienenemiseen ja tyvitumakkeiden suurenemiseen skitsofreniaa sairastavilla. Pohjois-Suomen syntymäkohortissa yhdeksän vuoden seurannan aikainen suurempi psykoosilääkeannos liittyi aivokammioiden koon kasvuun, kun huomioon otettiin myös sairauden vakavuus ja yhtäaikainen bentsodiatsepiinien käyttö. Suurempi bentsodiatsepiiniannos taas puolestaan liittyi tilavuuden pienenemiseen tyvitumakkeiden alueella.

Syntymäkohorttiaineistossa 43 vuoden iässä tehdyssä poikkileikkaustutkimuksessa suurempi elinaikainen psykoosilääkeannos liittyi pienempään tilavuuteen tyvitumakealueella skitsofreniaa sairastavilla, mutta mielialapsykooseja sairastavilla vastaavaa yhteyttä ei löydetty. Elinaikainen bentsodiatsepiinilääkitys ei liittynyt aivoalueiden tilavuuksiin skitsofreniassa, kun huomioon otettiin myös psykoosilääkitys ja sairauden vakavuus. Mielialapsykooseja sairastavilla suurempi elinaikainen bentsodiatsepiiniannos liittyi suurempiin tilavuuksiin harmaassa aineessa ja talamuksessa.

Ei ole vielä selvää, miten havaitut aivojen rakenteelliset muutokset vaikuttavat aivojen toimintaan ja ennen kaikkea ihmisen toimintakykyyn. Monien eri tekijöiden on havaittu liittyvän aivorakenteiden muutoksiin, eikä lääkityksen itsenäinen vaikutus todennäköisesti ole kovin suuri. Merkittävää on, että psykoosilääkityksen lisäksi myös bentsodiatsepiinien käyttö voi liittyä aivojen rakenteen muutoksiin, mikä antaa aihetta lisätutkimuksille.

---

Lääketieteen lisensiaatti Sanna Huhtaniska väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 12.1.2018. Psykiatrian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: The association between antipsychotic and benzodiazepine use with brain morphology and its changes in schizophrenia (Psykoosilääkkeiden ja bentsodiatsepiinien yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin skitsofreniassa). Vastaväittäjänä toimii professori (emeritus) Raimo Salokangas Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jouko Miettunen. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan luentosalissa F202 kello 12.

---
Oppiarvo ja nimi:
Lääketieteen lisensiaatti Sanna Huhtaniska

Syntymäaika ja -paikka:
1987 Rautavaara

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
2006 Tornion yhteislyseon lukio