Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.

Royal Society Open Science - tieteellisessä lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että nykyiset sudet Fennoskandiassa eroavat merkittävästi kallon muodoltaan historiallisista vastineistaan. Muutokset ovat samansuuntaisia tunnettujen susien geneettisten muutosten kanssa, jotka ovat seurausta tapahtumista, jotka johtivat sukupuuttoon Norjassa ja Ruotsissa ja lähes sukupuuttoon Suomessa.
Käyttämällä edistynyttä 3D-kuvantamista ja kallojen muotojen määrällistä, geometristä analyysiä tutkimusryhmä analysoi 84 suden kalloa, jotka on kerätty viimeisen 200 vuoden aikana. Tutkijat havaitsivat, että nykyisillä skandinaavisilla susilla Norjassa ja Ruotsissa on leveämmät otsaluut, korkeammat poskipäät ja alaspäin viistot kuonot verrattuna susiin, jotka elivät ennen susikannan romahtamista 1960-luvulla. Suomessa havaittiin samanlaisia, mutta vähemmän selkeitä muutoksia.
”Nämä morfologiset eli muutokset kallonmuodoissa heijastavat geneettisiä muutoksia, joita tapahtui, kun susikannat metsästettiin sukupuuttoon tai lähes sukupuuttoon ja myöhemmin elpyivät pienen maahanmuuttajajoukon ansiosta”, sanoo johtava kirjoittaja, väitöskirjatutkija Dominika Bujnáková Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä.
Tutkimus viittaa myös siihen, että saaliseläinten saatavuuden muutokset – erityisesti hirvikannan elpyminen – ovat saattaneet vaikuttaa kallon muotoon, kun sudet siirtyivät metsästämään pienempien saaliiden sijasta hirviä. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että eläintarhoissa syntyneillä susilla ja päiväämättömillä museonäytteillä oli omanlaisiaan kallonpiirteitä, mikä korostaa aineiston taustatietojen tuntemisen merkitystä morfologisten eli rakenteen ja muotojen tarjoaminen tietojen tulkinnassa.
Tutkimus tarjoaa uusia näkemyksiä siitä, kuinka ympäristö- ja geneettiset tekijät yhdessä muokkaavat eläinten ulkomuotoa ajan myötä. ”Tulokset muistuttavat, että sekä suorat että epäsuorat ihmisen toimet voivat jättää pysyviä jälkiä villieläimiin – paitsi niiden perimään, myös niiden ulkonäköön ja elintapoihin”, Bujnáková toteaa. Tutkimus korostaa myös museokokoelmien ja nykyaikaisten kuvantamistekniikoiden merkitystä villieläinten populaatioiden pitkäaikaisten muutosten seurannassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Dominika Bujnáková, 050 441 5479, dominika.bujnakova@oulu.fi, ekologian ja gengetiikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Professori Jouni Aspi, 040 8777 466, jouni.aspi@oulu.fi, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi, Oulun yliopisto
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkimus pyrkii vähentämään maatalouden ravinnekuormaa Perämerellä6.8.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Perämeri on ollut vedenlaadultaan parempi kuin muut alueet Itämeressä, mutta vedenlaatu on jo alkanut heikentyä. Tulevaisuuden muutokset elinympäristössämme voivat aiheuttaa sen, että Perämereltä kulkeutuvat ravinteet kuormittavat alueen vesiä entistä enemmän. Maatalous vaikuttaa merkittävästi ravinnekuormien syntymiseen ja päätymiseen Perämereen. Oulun yliopiston johtama tutkimushanke pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla maatalouden ravinnekuormaa merivedelle voitaisiin hallita.
Uusi tutkimus tarjoaa syvällistä tietoa muurahaisten perintöaineksen evoluutiosta30.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi muurahaisten evoluution geneettistä perustaa. Kävi ilmi, että kuningatarten ja työläisten välinen työjako on ollut muurahaisten menestykselle ratkaisevan tärkeää alusta pitäen. Suomesta tutkimuksessa oli mukana Oulun yliopiston tutkijoita.
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme