Nuorten syrjäytyminen käy myös yhteiskunnalle kalliiksi
Syrjäytymisestä aiheutuu inhimillisten haasteiden lisäksi huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia erilaisten korjaavien palveluiden, tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen muodossa. Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ja toinen piikki murrosiän kynnyksellä.
”Suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy varmasti tunnistamaan tuen tarpeessa olevat perheet, mutta vastataanko heidän tuen tarpeeseen riittävillä resursseilla ja oikea-aikaisesti”, pohtii THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl, yksi tutkimuksen tekijöistä.
Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmasta on esitetty ensimmäistä kertaa vahvaan empiiriseen aineistoon perustuva arvio syrjäytymisen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista.
Tutkimuksessa seurattiin Suomessa vuonna 1987 syntyneiden palveluiden käyttöä, tulonsiirtoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia 25 ikävuoteen asti. Lisäksi arvioitiin elinaikaisia kustannuksia aina 80 ikävuoteen asti.
”Suomi on edelläkävijä rekisteritiedon hyödyntämisessä. Laadukkaita rekisteriaineistoja hyödyntämällä voidaan luotettavasti arvioida eri väestöryhmien palveluiden käyttöä ja niistä aiheutuvia kustannuksia”, toteaa THL:n erikoistutkija Tiina Ristikari.
Laskelmien taustalla on riskiluokitus, joka sisältää neljä lapsuuteen liittyvää, syrjäytymistä ennakoivaa tekijää. Ne ovat vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat tai pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset. Mitä useampi tekijä perheessä toteutuu, sitä todennäköisemmin lapsi tarvitsee kasvunsa ja elämänsä aikana erilaisia tukitoimia.
Koulutus suojaa syrjäytymiseltä ja kustannusten kasvulta
Syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin.
”Kaikki peruskoulun varaan jäävät eivät toki syrjäydy tai ajaudu pois työmarkkinoilta. Toisaalta osa heistä aiheuttaa selvästi enemmän kustannuksia kuin toiset”, korostaa Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli.
Summa on minimiarvio, sillä tarkastelun ulkopuolelle jää vielä lukuisia kustannuksia, kuten rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset.
Laskelmista apua syrjäytymisen ehkäisyssä
Laskelmien avulla voidaan vertailla erilaisten syrjäytymistä ehkäisevien tukimuotojen kannattavuutta ja vaikuttavuutta. Sitra on jo hyödyntänyt niitä vaikuttavuusinvestoimiseen liittyvässä työssään, muun muassa kunnille suunnatun, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän rahaston mallinnuksessa.
SIB-hyvinvointirahasto (engl. Social Impact Bond) on työkalu, joka tukee kuntia tavoitteellisten, pitkäjänteisten investointien toteutuksessa ja mahdollistaa niille taloudellisia lisäresursseja. Tältä pohjalta esimerkiksi Hämeenlinnassa on käynnistymässä hanke, joka tarjoaa syrjäytymisvaarassa oleville pojille tukea aina esikoulusta täysi-ikäisyyteen saakka.
”Mallinnuksen ja laskelmien avulla pureudutaan ongelmien juurisyihin ja selvitetään niihin parhaiten vaikuttavat toimet. Tavoitteena on saada lapsen tai nuoren elämässä aikaan mahdollisimman myönteinen ja pysyvä vaikutus”, Petri Hilli kertoo.
Tulosperusteisessa SIB-hankkeessa tavoitellulle hyvinvoinnille asetetaan tarkat, mitattavat tavoitteet. Edistävä toiminta suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntemusta hyödyntäen ja rahoitetaan sijoittajilta kerätyin varoin. Kunta maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.
THL:n ja Sitran tutkimus pohjautuu Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jonka kohteena ovat kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet.
Lisätietoja:
- Petri Hilli, vanhempi neuvonantaja, Sitra (mallinnus), puh. 040 754 2090
- Tiina Ristikari, erikoistutkija, THL (syntymäkohortti -87 tutkimus), puh. 029 524 6720, etunimi.sukunimi @ thl.fi
- Timo Ståhl, johtava asiantuntija, THL (ehkäisevä ja edistävä työ kunnissa), puh. 029 524 7128, etunimi.sukunimi @ thl.fi
Julkaisu:
Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmasta. Yhteiskuntapolitiikka 6/2017, THL.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Taru Keltanen
asiantuntija, viestintä, Sitra
puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.
Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.
Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release
A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.
Resultatet av Sitras förändringsförhandlingar: 25 anställningar avslutas3.6.2025 10:09:18 EEST | Pressmeddelande
Finlands jubileumsfond kommer att minska sina stödfunktioner betydligt. Som ett resultat av vårens förändringsförhandlingar kommer sammanlagt 25 anställningsförhållanden att avslutas. Sitra håller på att övergå till att finansiera innovationer för att förnya Finland.
Sitran muutosneuvottelujen lopputulos: 25 työsuhdetta päättyy3.6.2025 10:09:18 EEST | Tiedote
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto karsii merkittävästi tukitoimintojaan. Kevään muutosneuvottelujen seurauksena päättyy yhteensä 25 työsuhdetta. Sitra siirtää painopistettään innovaatioiden rahoittamiseen Suomen uudistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme