Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Timo Reina: Maankäytön suunnittelujärjestelmän uudistus kannattaisi valmistella parlamentaarisesti

Jaa
Maakuntauudistus muuttaa merkittävästi myös maankäytön ja rakentamisen toimintaympäristöä. Maakunnan ja kunnan yhdyspinnalla tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, yhteistyön muotoja ja suunnitteluvälineitä. Laajalle maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselle on kova tarve, ja sitä valmistelemaan sopisi parhaiten jo tällä vaalikaudella asetettava parlamentaarinen työryhmä, ehdotti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tänään Jyväskylässä Keski-Suomen liiton seminaarissa

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
Puhereferaatti

Maakunta- ja soteuudistuksen työseminaari Jyväskylässä
Julkaistavissa 12.1.2017 klo 11.00

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina Jyväskylässä:
Maankäytön suunnittelujärjestelmän uudistus kannattaisi valmistella parlamentaarisesti

- Maakuntauudistus muuttaa merkittävästi myös maankäytön ja rakentamisen toimintaympäristöä. Maakunnan ja kunnan yhdyspinnalla tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, yhteistyön muotoja ja suunnitteluvälineitä. Laajalle maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselle on kova tarve, ja sitä valmistelemaan sopisi parhaiten jo tällä vaalikaudella asetettava parlamentaarinen työryhmä, ehdotti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tänään Jyväskylässä Keski-Suomen liiton seminaarissa.

Kuntien ja maakuntien yhdyspinnalla maankäytössä ja kaavoituksessa on monia tärkeitä tehtäviä: maakunnan ja kunnan elinvoiman kehittäminen, elinkeinoelämän vahvistaminen ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaaminen.

- Kunnat tarvitsevat yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa maakuntatasoisen suunnittelun tavoitteisiin ja valmisteluun, Reina sanoi.

Kuntien oikeus itsenäisiin maankäytön valintoihin turvattava

Maakuntauudistus aiheuttaa osaltaan tarpeen tarkastella laajemminkin uudelleen kaavajärjestelmää ja eri kaavatasojen suhdetta, mutta siihen vaikuttavat myös muun muassa digitalisaatio ja kaupungistuminen.

- Maakuntatason suunnittelun tulee olla entistä strategisempaa ja siinä tulee keskittyä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin aluerakennetason asioihin. Taajamien yhdyskuntarakenteen suunnittelu kuuluu kunnalle, joka vastaa myös yhdyskuntarakenteen toimivuudesta ja taloudellisuudesta. Tässä työssä kunnat tarvitsevat vahvoja välineitä maapolitiikan hoitamiseen, yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen.  

Kuntien ja kaupunkiseutujen onnistuminen elinvoimapolitiikassa edellyttää, että niillä säilyy oikeus itsenäisiin valintoihin maapolitiikassa, kaavoituksessa ja toteuttamisen ohjelmoinnissa.

- Kaupunkiseutujen kasvu tarvitsee tuekseen kaupunkiseutusuunnittelua, joka lähtee toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien omista lähtökohdista ja tarpeista.

- Tulevassa uudistuksessa suunnittelun eri tasojen rooleja ja työnjakoa on edelleen selkeytettävä. Kaavajärjestelmää on pyrittävä yksinkertaistamaan ja kaavoitusprosesseja tehostamaan.

Maankäyttö ja rakentaminen kuuluvat yhteen

Maapolitiikka, kaavoitus, kaavojen toteuttaminen, rakennusvalvonta ja lupamenettelyt muodostavat kunnan toiminnan kannalta keskeisen yhdyskuntarakentamisen prosessin.
- Niitä tulee tarkastella kokonaisuutena myös lakiuudistuksessa. Lupamenettelyn yhteys kaavoitukseen on säilytettävä, sillä lupaharkintaan liittyy paljon maankäytöllistä päätösvaltaa, Reina muistutti.

Lainvalmistelulle tarvitaan laaja pohja

Maankäyttöä ja rakentamista koskeva lainsäädäntö vaikuttaa suuresti kuntien, elinkeinoelämän ja kansalaisten toimintamahdollisuuksiin, menestykseen ja hyvinvointiin. Lakiin kohdistuu poikkeuksellisen paljon erilaisia odotuksia, ja sen vaikutukset ovat laaja-alaisia ja pitkäkestoisia.

- Tämän vuoksi uudistuksen valmistelu kannattaisi käynnistää tehtyjen selvitysten pohjalta parlamentaarisesti jo tällä vaalikaudella, jotta seuraavalla vaalikaudella olisi edellytykset päättää uudistuksesta.

Lisätietoja: Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p 040 555 8458

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye