Runsaat järripeipot, peipot ja urpiaiset värittävät talven lintumaailmaa

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen organisoimat talvilintujen laskennat on toistettu jo 61 talven ajan. Laskennat pitävät kärkisijaa Euroopan pisimpään jatkuneena vuosittain toistuvana luonnon seurantamuotona, joka perustuu täysin vapaaehtoisten harrastajien havaintoihin.
Katoviljat kelpaavat talvehtiville linnuille
Kuluva laskentakausi tuotti runsaasti maassamme yleensä harvalukuisena talvehtivia järripeippoja ja peippoja.
– Nämä siemensyöjät ovat jääneet viivyttelemään syksyllä puimatta jääneille katoviljapelloille. Talven tullen ne ovat ilmestyneet monille ruokintapaikoille ilahduttamaan, kertoo tutkimuskoordinaattori Päivi Sirkiä Luomuksesta.
Urpiaisilla ennätysvuosi
Punaotsaisia pieniä urpiaisia tavattiin talvilintulaskennoissa erittäin runsaasti – toiseksi eniten koko laskennan historiassa. Selitys löytyy syksyllä Suomeen vaeltaneista suurista urpiaismääristä, joita on tavattu vielä pitkin alkutalvea.
– Syksyn massiivisen vaelluksen ansiosta urpiaisia rengastettiin viime vuonna yli 40 000 yksilöä. Se on enemmän kuin mitään yksittäistä lintulajia on merkitty vuoden aikana koko linturengastuksen historiassa, hehkuttaa rengastustoimiston johtaja Jari Valkama.
Lintujen rengastus tuo tärkeää tietoa lintujen liikkeistä. Urpiainen on lajina erityisen kiinnostava, sillä Suomessa rengastetut urpiaiset saattavat lentää tuhansien kilometrien päähän. Esimerkiksi Tanskassa havaittiin vastikään Kiinassa rengastettu urpiainen.
Vesilinnut jäävät Suomeen
Vuodenvaihteen lintulaskennassa havaittiin myös runsaasti talvehtivia vesilintuja kuten laulu- ja kyhmyjoutsenia, isokoskeloita, uiveloita ja telkkiä. Ilmaston lämpeneminen auttaa vesilintujen talvehtimista Suomessa. Meri- ja järvialueiden jäättömän ajan pidetessä yhä useampi vesilintu jää maahamme.
Tilhiparvia odotellaan
Syksyn runsaasta pihlajanmarjasadosta huolimatta tilhiä havaittiin eteläisessä Suomessa vain siellä täällä. Pohjoisempana niitä havaittiin suuria määriä.
– Esimerkiksi Rovaniemellä, Torniossa, Kemissä, Oulussa sekä Kokkolassa ja Kuopiossa havaittiin satoja tilhiä. Odotuksista huolimatta voi käydä niin, ettei etelässä tänä vuonna päästä ihailemaan suuria tilhiparvia, pohtii Sirkiä.
Tämän talven laskennoissa vapaaehtoiset harrastajat ovat laskeneet yli 550 vuodesta toiseen samana pysyvää laskentareittiä. Lintujen rengastus perustuu noin 600 rengastajan vapaaehtoistyöhön. Helsingin yliopiston erillislaitos Luomus koordinoi laskentoja ja lintujen rengastusta.
Lisätietoja:
- Talvilintulaskentojen tulokset ovat kaikkien nähtävillä Luomuksen sivuilla.
- Tutkimuskoordinaattori Päivi Sirkiä, paivi.sirkia@helsinki.fi, 050 5951782
- Rengastustoimiston johtaja, Jari Valkama, jari.valkama@helsinki.fi, 050 5820572
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme