Astrid Thors ruotsinkielisistä kotoutumispoluista Suomessa: Maahanmuuttajien ruotsinkieliseen kotouttamiseen tarvitaan kokonaisstrategia, kaksikielisille maakunnille ehdotetaan yhteistä kotouttamiskoordinaattoria
KUNTALIITTO TIEDOTTAA
24.1.2018
Julkaistavissa heti
Astrid Thors ruotsinkielisistä kotoutumispoluista Suomessa:
Maahanmuuttajien ruotsinkieliseen kotouttamiseen tarvitaan kokonaisstrategia, kaksikielisille maakunnille ehdotetaan yhteistä kotouttamiskoordinaattoria
Kuntaliiton ruotsinkielistä kotouttamista edistävä hanke on lisännyt kiinnostusta ruotsinkieliseen kotouttamiseen ja tuonut asialle lisää näkyvyyttä. Hanke on ennen kaikkea lisännyt tietoa mahdollisuudesta valita ruotsinkielinen kotoutumispolku.
– Hankkeen tuoman julkisuuden ansiosta myös ruotsinkielisen kotouttamisen kysyntä on todennäköisesti lisääntynyt, sanoo varatuomari Astrid Thors, joka on arvioinut hankkeen Kuntaliiton toimeksiannosta.
Maahanmuuttajien ruotsinkielisen kotouttamisen vahvistamiseksi Thors ehdottaa joukkoa erilaisia toimenpiteitä: Uusimaa, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi voisivat esimerkiksi rekrytoida yhteisen ruotsinkielisestä kotouttamisesta vastaavan koordinaattorin ja Folktinget voisi perustaa kotouttamistoimikunnan. Thors ehdottaa myös perustettavaksi suomenruotsalaisten työnantajien foorumia ja laadittavaksi ruotsin kielen opetusmateriaalia.
– Meidän tulee kehittää oppimisen tueksi uusia teknisiä mahdollisuuksia, esimerkiksi sanakirjasovelluksia, ja panostaa sähköisiin oppimateriaaleihin, selkokielisiin uutisiin ja etäopetukseen.
Toimenpiteet perustuvat niihin ehdotuksiin, jotka maahanmuuttokoordinaattori Liselott Sundbäck toi esiin hankeraportissaan Är integrationsspråket individens, kommunens eller statens val?.
Ruotsinkieliseen kotouttamiseen tarvitaan erilaisia malleja. Monella paikkakunnalla Pohjanmaalla työperäinen maahanmuutto on yleistä, ja tällöin perheet kotoutetaan useimmiten ruotsin kielellä. On myös yleistä, että pakolaiset ja turvapaikanhakijat saavat Pohjanmaalla ruotsin kielen opetusta.
– Ruotsinkieliset alueet ovat erilaisia. Sen vuoksi ei ole olemassa yhtä ainoaa mallia, jota voitaisiin käyttää kaikkeen ruotsinkieliseen kotouttamiseen. Malleja tarvitaan useampia, Thors sanoo.
Ruotsinkielisten ja suomenkielisten nuorten asenteissa monikulttuurisuutta kohtaan on merkittävä ero. Sen osoittaa ajatushautomo Magman Taloustutkimuksen ja Åbo Akademin toimeksiannosta helmikuussa 2017 toteuttama demokratiatutkimus.*) Tutkimuksen mukaan 71 prosenttia ruotsinkielisistä nuorista (18–24 v.) suhtautuvat täysin tai jossain määrin positiivisesti monikulttuurisuuteen, kun vastaava osuus suomenkielisistä nuorista on 81 prosenttia. Eroa on siis 10 prosenttiyksikköä.
– Ovatko suvaitsevaiset suomenruotsalaiset vain myytti, vai johtuvatko luvut siitä, että monissa ruotsinkielisissä kouluissa ja päiväkodeissa ei ole samanlaista monikulttuurisuutta kuin suomenkielisissä, Thors pohtii ja peräänkuuluttaa kokonaisstrategiaa ruotsinkieliselle kotouttamiselle.
Eduskunta hyväksyi syksyllä 2017 muutokset vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin. Muutokset vahvistavat vapaan sivistystyön roolia varsinaisen kotouttamiskoulutuksen järjestäjänä. Vapaaseen sivistystyöhön kuuluvat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.
– Tämä on askel oikeaan suuntaan, koska ruotsinkielistä kotouttamiskoulutusta on suurelta osin järjestetty vapaan sivistystyön piirissä, Thors sanoo.
Integration på svenska -hankkeen (2016–2017) rahoittivat Svenska Kulturfonden, Svenska folkskolans vänner, Stiftelsen Tre Smeder ja Suomen Kuntaliitto.
*) Luvut esitettiin Opetushallituksen koulutuspäivillä syksyllä 2017.
Lisätietoja:
Astrid Thors, varatuomari, puh. 050 525 2557
Kristina Wikberg, johtaja, Suomen Kuntaliitto, p. 050 378 0466
Ruotsinkielinen raportti Utvärdering av Projekt Integration på svenska on kokonaisuudessaan ladattavissa PDF-muodossa täältä:
http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3442
Loppuraportti Är integrationsspråket individens, kommunens eller statens val? on ladattavissa täältä:
http://shop.kommunerna.net/product_details.php?p=3360
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Margareta Björklund
Tiedottaja
Ruotsinkielinen tiimi
Suomen Kuntaliitto ry
+358 9 771 2060, +358 50 463 9268
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme