Elinluovutuksia tarvitaan lisää - valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori aloitti HUS:ssa
Elinsiirroista 24 tehtiin lapsille – 13 munuaissiirtoa, 6 maksansiirtoa ja 5 sydämensiirtoa. Lapsille tehdään myös keuhkon- ja suolensiirtoja, joiden tarve on vähäinen. Runsaalle kymmenelle lapselle on samanaikaisesti siirretty sekä maksa että munuainen hyvin tuloksin. Viime vuonna Helsingin Lastenklinikalla tehtiin elinsiirto viidennelle sadalle lapsipotilaalle.
Elinluovutusten määrä laski - luovuttajia tarvitaan lisää
Elinluovutuksia saatiin 116 luovuttajalta, kun niitä edellisvuonna saatiin 132 luovuttajalta. Luovutusten määrä laski erityisesti HYKS-sairaanhoitoalueella sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Väestömäärään suhteutettuna eniten elinluovutuksia saatiin aiempien vuosien tapaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä (KYS). Yliopistosairaaloista elinluovutukset ovat parin viime vuoden aikana lisääntyneet eniten Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (TAYS), ja keskussairaaloista elinluovutustoimintaansa on eniten lisännyt Pohjois-Karjalan keskussairaala.
Munuaisten omaisluovutukset ovat parin viime vuoden aikana lisääntyneet, elävän siirrännäisen sai viime vuonna 29 potilasta. Munuaissiirto elävältä luovuttajalta nopeuttaa potilaan toipumista ja nostaa siirrännäisen ennustetta, usein myös raskas dialyysihoito voidaan välttää, kun siirtoleikkaus tehdään suunnitellusti.
Elinluovuttajia tarvitaan kipeästi lisää. Esimerkiksi munuaissiirtoa odotti vuoden vaihteessa 460 potilasta.
- Tarvitsemme pikaisesti lakimuutoksen, joka mahdollistaisi munuaissiirrot muiltakin eläviltä luovuttajilta kuin lähiomaisilta tai samassa osoitteessa asuvilta ja helpottaisi siten siirtojonossa olevien potilaiden tilannetta, muistuttaa ylilääkäri Helena Isoniemi maksa- ja elinsiirtokirurgian yksiköstä.
Sydämensiirtoa odotti vuoden vaihteessa 36 potilasta, keuhkonsiirtoa 18 potilasta.
Valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori kehittää
toimintaa ja yhtenäistää käytäntöjä
HUS:iin on perustettu uusi valtakunnallisen elinluovutuskoordinaattorin virka. Taustalla on STM:n elinluovutuksia ja -siirtoja koskeva kansallinen toimintasuunnitelma vuosille 2015-2018. Sen myötä erikoissairaanhoidon työnjakoa koskevassa ns. keskittämisasetuksessa säädettiin HUS:lle elinluovutustoiminnan valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteensovittaminen.
Virassa 1.1.2018 aloittaneen anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärin Anna-Maria Koivusalon tehtävänä on yhtenäistää, kehittää ja seurata kansallista elinluovutustoimintaa.
- Tulen tekemään laaja-alaista yhteistyötä kaikkien elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnassa mukana olevien tahojen kanssa elinluovutustoiminnan edistämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Tarkoitus on olla mahdollisimman helposti lähesyttävä kaikenlaisisssa elinluovutusta koskevissa kysymyksissä, jotta emme menettäisi yhtään potentiaalista elinluovuttajaa.
XVIII Transplantaatiopäivät ovat parhaillaan käynnissä Marina Congress Centerissä (24.-25.1.2018)
LISÄTIETOJA:
Helena Isoniemi, linjajohtaja HYKS Vatsakeskus, HUS, 050 4270246
Karl Lemström, ylilääkäri, HYKS Sydän- ja keuhkokeskus, HUS, 050 4272281
Hannu Jalanko, osastonylilääkäri, HYKS Lasten ja nuorten sairaudet, HUS, 050 4272395
Anna-Maria Koivusalo, valtakunnallinen elinsiirtokoordinaattori, HYKS-johto, HUS,
050 4270651
LISÄTIETOA INTERNETISSÄ: www.hus.fi/elinsiirrot
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme