Bakteerinsyöjät torjumaan ruokamyrkytyksiä? - Faagit nitistivät yersinian elintarvikkeista
![Professori Mikael Skurnik tutkii bakteriofageja Helsingin yliopistossa. Kuva: Helena Hiltunen / Helsingin yliopisto](/data/images/00123/bbbc5b16-d7f2-4235-a6e7-1146b4818df1-w_720.jpg)
Bakteereita infektoivien ja tappavien virusten, bakteriofagien – faagien – käyttöä tartuntatautien torjunnassa on ryhdytty tutkimaan uudella innolla sen jälkeen, kun antibioottiresistenssistä on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Jokainen bakteriofagi infektoi vain muutamaa bakteerilajia tai -kantaa, joten ne ovat varsinaisia täsmäaseita bakteerien aiheuttamien sairauksien torjunnassa.
Bakteriofageja ja faagiterapiaa jo pitkään tutkinut professori Mikael Skurnik Helsingin yliopistosta on yhteistyössä eteläkorealaisen Seoul National Universityn tutkijoiden kanssa selvittänyt, voisiko faageja hyödyntää myös elintarvikkeiden välityksellä leviävien bakteereiden hävittämisessä ja ruokamyrkytysten ehkäisemisessä.
Tutkijoiden kohteena oli Yersinia enterocolitica -bakteeri, joka on yersinioosin ylivoimaisesti yleisin aiheuttaja. Tauti tarttuu yleensä raa’asta tai huonosti kypsennetystä sianlihasta. Myös maito voi olla tartunnan lähde, mutta se on huomattavasti harvinaisempaa. Tartunta voi välittyä ihmiseen myös keittiötyövälineistä, joilla saastuneita elintarvikkeita on käsitelty.
Yersinioosin oireita ovat kuume, kova vatsakipu ja ripuli. Oireet voivat kestää jopa kolme viikkoa. Joskus sairauden jälkitautina ilmaantuu jopa viikkoja kestävä niveltulehdus. Yersinioosia esiintyy kaikkialla maailmassa; Suomessa siihen sairastuu vuosittain 500 – 700 ihmistä.
Faagikäsittely tehosi sekä elintarvikkeissa että työvälineissä
Tutkijat tunnistivat neljä bakteriofagia, jotka infektoivat Y. enterocolitica -bakteeria. Näistä tehokkaimmaksi osoittautunut fHe-Yen9-01-faagi valittiin työkaluksi tutkimuksen seuraavaan vaiheeseen, jossa arvioitiin faagin tehoa bakteerin saastuttamien elintarvikkeiden sekä työvälineiden puhdistamisessa.
– Otimme tarkastelun kohteeksi ne elintarvikkeet, joiden välityksellä tartunta yleisimmin tapahtuu sekä ne välineet, joilla näitä elintarvikkeita normaalisti keittiöissä käsitellään, Skurnik kertoo.
Y. enterocolitica -bakteeria istutettiin tavanomaisiin marketeissa myytäviin tuotteisiin: raakaan sianlihaan, valmiiksi grillattuun sianlihaan ja maitoon. Tämän jälkeen saastutetut elintarvikkeet saivat faagikäsittelyn ja bakteerien sekä faagien lukumäärää näytteissä seurattiin kolme vuorokautta.
– Faagikäsittely ehkäisi tehokkaasti bakteerin lisääntymisen elintarvikkeissa, ja faagien lukumäärä elintarvikkeissa kasvoi osoittaen, että faagit infektoivat bakteereita ja lisääntyvät niissä myös jääkaappilämpötilassa, Skurnik kertoo.
Seuraavaksi tutkijat istuttivat bakteeria ja faagia keittiötyövälineisiin, puisiin ja muovisiin leikkuulautoihin, veitsiin ja suojakäsineisiin. Niiden pinnalla olevien bakteerien ja faagien lukumääriä seurattiin kahden tunnin ajan. Myös tässä tapauksessa faagit ehkäisivät tehokkaasti bakteerien kasvua.
Faagikäsittelystä rutiinia elintarviketuotannossa?
Skurnikin tietämän mukaan vastaavanlaista tutkimusta faagien käytöstä elintarvikkeiden käsittelyssä ei ole tehty missään aikaisemmin. Aivan uusi idea elintarvikkeiden faagikäsittely ei silti ole: Yhdysvalloissa on jo markkinoilla faagituote, jota suihkutetaan raakojen elintarvikkeiden pinnalle Listeria-bakteerien torjumiseksi.
– Yersinia-infektioiden ehkäisylle ei ainakaan Suomessa ole valtavan suurta tarvetta, mutta tämä meidän tutkimuksemme voi toimia mallina muiden, vakavampien elintarvikeperäisten infektioiden ehkäisemiseen faagikäsittelyn avulla, Skurnik sanoo.
Kenties tulevaisuudessa faagipuhdistus onkin rutiinia tiettyjen elintarvikkeiden käsittelyssä.
– Voitaisiin käyttää faagisekoitusta, joka tehoaa useisiin eri bakteereihin, esimerkiksi salmonelloihin ja kampylobakteereihin sekä muihin tavallisiin ruokamyrkytyksiä aiheuttaviin suolistobakteereihin. Faagiseosta voitaisiin antaa myös ehkäisevästi tuotantoeläimille vaikkapa juomaveteen sekoitettuna, Skurnik pohtii.
Lisätietoja:
Professori Mikael Skurnik
Puh. 050 3360981
Sähköposti: mikael.skurnik@helsinki.fi
Viite: Bacteriophages reduce Yersinia enterocolitica contamination of food and kitchenware. Jin Woo Jun, Se Chang Park, Anu Wicklund, Mikael Skurnik. International Journal of Microbiology. https://doi.org/10.1016/j.ijfoodmicro.2018.02.007
Lisää faagiterapiasta:Bakteerinsyöjät torjumaan infektioita
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
![Helsingin yliopisto](/data/images/00435/ffcc79be-41c7-4a5a-98db-27a85f765a65-w_300_h_250.jpg)
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme