Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Mielenterveys alkaa kehittyä jo sikiöaikana. Anna Lähdepuron psykologian väitöstutkimus osoittaa, että äidin korkeampi positiivinen mielenterveys raskausaikana on yhteydessä lapsen matalampaan mielenterveyden häiriöiden riskiin sekä alhaisempiin psykiatrisiin oireisiin. Lisäksi äidin korkeampi koettu sosiaalinen tuki raskausaikana ja lapsen syntymän jälkeen ennustavat lapsen parempaa kognitiivista suoriutumista.
Lapsuusiässä koettu fyysinen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu sekä matala sosioekonominen asema puolestaan ovat yhteydessä korkeampiin ahdistusoireisiin myöhäisaikuisuudessa. Mikäli lapsi altistuu useammalle eri varhaiselle stressitekijälle, on hänen riskinsä ahdistusoireisiin myöhäisaikuisuudessa erityisen kohonnut.
Raskausajan tukitoimet ovat tärkeitä
Tutkimuksen tulokset tukevat hypoteesia että sekä sikiöaikainen että lapsuusiässä koettu ympäristö ovat yhteydessä lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen. Tutkimus antaa tärkeää uutta tietoa siitä, että mielenterveyden kehittymiseen vaikuttavat varhaisten stressikokemusten lisäksi varhaisen, etenkin raskaudenaikaisen ympäristön myönteiset ja suojaavat piirteet, kuten äidin positiivinen mielenterveys, ja että nämä myönteiset vaikutukset säilyvät läpi lapsuuden. Varhaisen ympäristön merkitystä tukevat löydökset lapsuudenaikaisten stressikokemusten ja myöhäisaikuisuuden ahdistusoireiden välisestä yhteydestä osoittavat, että varhaiset kokemukset voivat heijastua mielenterveyteen läpi elämänkaaren.
Tutkimustulokset korostavat aikaisiin elämänvaiheisiin, usein jo raskausaikaan ajoitettujen ennaltaehkäisevien tukitoimien, esimerkiksi lapsiperheille suunnattujen palvelujen, merkitystä pyrkimyksissä vähentää varhaisten stressikokemusten riskiä.
-Äitien raskaudenaikaista positiivista mielenterveyttä voidaan vahvistaa esimerkiksi tukemalla heidän pystyvyyden tunnettaan, itsemyötätuntoaan, tyytyväisyyttään sosiaaliseen tukeen, fyysistä terveyttään sekä aktiivista, liikunnallista elämäntapaa, Anna Lähdepuro sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiAnna Lähdepuro
Puh:0407178812Anna.Lahdepuro@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntija
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLiitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Voiko tekijänoikeus suojata tekoälyn tuottamaa musiikkia?14.10.2025 09:22:07 EEST | Tiedote
Mikä rooli jää ihmiselle, kun koneet pystyvät luomaan musiikkia, kuvaa ja tekstiä, jotka muistuttavat ihmisen tuotoksia? Uusi väitöskirja tutkii rajanvetoa inhimillisen luovuuden ja koneen tuottaman sisällön välillä.
Yksinasuvat kuolevat muita nuorempina14.10.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Yksinasuvien kuolleisuus on erityisesti työikäisillä moninkertaista suhteessa puolison kanssa asuviin, ja ero on entisestään kasvanut viimeisten 30 vuoden aikana.
Kalaöljylisä vaikuttaa ihmisiin eri tavoin ja voi vähentää sydänsairauksien riskiä myös terveillä10.10.2025 10:59:41 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan kalaöljystä peräisin olevan EPA-rasvahapon positiiviset vaikutukset vaihtelevat merkittävästi yksilöiden välillä. Tutkimus korostaa yksilöllisen aineenvaihdunnan merkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.
Vanhemmat isät lisäävät koiranpentujen geenimutaatioita10.10.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimus on selvittänyt, miten ja milloin aivan uudet DNA-muutokset, eli de novo -mutaatiot, syntyvät koirilla. Keskeinen havainto on, että isän iän noustessa pentuihin siirtyvien uusien DNA-muutosten määrä kasvaa; myös äidin iällä on vaikutusta.
Lemmikkien nimipäiväkalenterit on uudistettu9.10.2025 08:11:00 EEST | Tiedote
Lucifer-kissa, Lysti-koira ja Luoti-hevonen saavat pian viettää nimipäiväjuhlia, kun Helsingin yliopisto on päivittänyt kissojen, koirien ja hevosten nimipäiväkalenterit. Uudistuksessa kalentereihin lisättiin yhteensä 176 nimeä ja se astuu voimaan vuonna 2027.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme