Tutkijat kehittivät monitoimityökalun proteiinien toimintaympäristön tutkimiseen
23.3.2018 08:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Solujen toiminta perustuu valtaosin proteiinien suorittamiin tehtäviin ja tarkemmin sanottuna näiden keskinäisiin vuorovaikutuksiin. Näiden proteiini–proteiini-vuorovaikutusten yksityiskohtien tunteminen on sen vuoksi ensisijaisen tärkeää solun toiminnan ja signaalivälityksen ymmärtämiseksi.
Proteiinien monimuotoisia vuorovaikutuksia voidaan tutkia proteomiikan menetelmillä, kuten affiniteettipuhdistus-massaspektrometrialla (AP-MS), jolla pystytään tutkimaan toisiinsa sitoutuvien proteiinien vuorovaikutuksia, sekä BioID:llä joka mahdollistaa heikkojen tai hetkellisten vuorovaikutusten tutkimisen.
Dosentti Markku Varjosalon tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta (HiLIFE, Biotekniikan instituutti) on kehittänyt monipuolisen tutkimustyökalun, jossa AP-MS- ja BioID-menetelmät on yhdistetty. Ryhmän työ on julkaistu arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä.
– Tässä kehittämässämme strategiassa hyödynnetään yhtä aikaa molempia menetelmiä, mutta lopputulos on paljon enemmän kuin vain näiden summa. Nyt meidän on mahdollista samalla kertaa tunnistaa ja määrittää proteiinien vuorovaikutukset – myös hetkelliset – sekä määrittää proteiinikompleksien stoikiometria. Lisäksi luomallamme proteiinikartastolla ja siihen perustuvalla MS-mikroskopialla voidaan määrittää lähes minkä tahansa tutkittavan proteiinin toimintaympäristöä, Varjosalo kertoo.
Julkaisussaan tutkijat osoittavat, että MS-mikroskopialla on mahdollista ”kuvantaa” tutkitun proteiinin sijainti suuremmalla tarkkuudella kuin konfokaalimikroskopialla.
– Tämä tutkimus on jatkumoa meidän pitkäjänteiselle pyrkimyksellemme kehittää uusia systeemibiologian työkaluja proteiinien molekyylivuorovaikutuksien systemaattiseen tutkimiseen, Varjosalo sanoo.
– Olemme jo aikaisemmin osoittaneet, että AP-MS on erittäin luotettava menetelmä, joka sopii hyvin myös näytemäärältään suuriin tutkimuksiin, ja kehittämämme integroitu strategia ja proteiinikartasto mahdollistavat helpon tavan tutkia proteiinien toimintaa esimerkiksi erilaisissa tautitiloissa, Varjosalo toteaa.
Nyt julkaistu uusi menetelmä avaa uusia mahdollisuuksia proteomiikkayhteisön lisäksi myös solu-, molekyyli- ja rakennebiologeille.
Ryhmän työtä ovat rahoittaneet Helsingin yliopiston lisäksi Suomen Akatemia, Sigrid Jusélius -säätiö ja Instrumentariumin tiedesäätiö.
Lisätietoja:
Dosentti Markku Varjosalo, Helsingin yliopisto, HiLIFE / Biotekniikan instituutti
Puh. 029 4159413, s-posti: markku.varjosalo@helsinki.fi
MS-mikroskopia: www.biocenter.helsinki.fi/bi/protein/msmicissa
Viite: Xiaonan Liu, Kari Salokas, Fitsum Tamene, Yaming Jiu, Rigbe G. Weldatsadik, Tiina Öhman and and Markku Varjosalo. An AP- MS- and BioID-compatible MAC-tag enables comprehensive mapping of protein interactions and subcellular localizations. Nature Communications March 22, 2018
Doi 10.1038/s41467-018-03523-2.
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä26.3.2026 08:14:31 EET | Tiedote
Sairaalahoitoa vaativat infektiot, kuten virtsatietulehdus ja bakteeritaudit, voivat lisätä dementian riskiä itsenäisesti – riippumatta muista samanaikaisista sairauksista. Tutkijat tunnistivat suomalaisesta aineistosta 29 sairautta, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
