Tutkijat kehittivät monitoimityökalun proteiinien toimintaympäristön tutkimiseen

Solujen toiminta perustuu valtaosin proteiinien suorittamiin tehtäviin ja tarkemmin sanottuna näiden keskinäisiin vuorovaikutuksiin. Näiden proteiini–proteiini-vuorovaikutusten yksityiskohtien tunteminen on sen vuoksi ensisijaisen tärkeää solun toiminnan ja signaalivälityksen ymmärtämiseksi.
Proteiinien monimuotoisia vuorovaikutuksia voidaan tutkia proteomiikan menetelmillä, kuten affiniteettipuhdistus-massaspektrometrialla (AP-MS), jolla pystytään tutkimaan toisiinsa sitoutuvien proteiinien vuorovaikutuksia, sekä BioID:llä joka mahdollistaa heikkojen tai hetkellisten vuorovaikutusten tutkimisen.
Dosentti Markku Varjosalon tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta (HiLIFE, Biotekniikan instituutti) on kehittänyt monipuolisen tutkimustyökalun, jossa AP-MS- ja BioID-menetelmät on yhdistetty. Ryhmän työ on julkaistu arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä.
– Tässä kehittämässämme strategiassa hyödynnetään yhtä aikaa molempia menetelmiä, mutta lopputulos on paljon enemmän kuin vain näiden summa. Nyt meidän on mahdollista samalla kertaa tunnistaa ja määrittää proteiinien vuorovaikutukset – myös hetkelliset – sekä määrittää proteiinikompleksien stoikiometria. Lisäksi luomallamme proteiinikartastolla ja siihen perustuvalla MS-mikroskopialla voidaan määrittää lähes minkä tahansa tutkittavan proteiinin toimintaympäristöä, Varjosalo kertoo.
Julkaisussaan tutkijat osoittavat, että MS-mikroskopialla on mahdollista ”kuvantaa” tutkitun proteiinin sijainti suuremmalla tarkkuudella kuin konfokaalimikroskopialla.
– Tämä tutkimus on jatkumoa meidän pitkäjänteiselle pyrkimyksellemme kehittää uusia systeemibiologian työkaluja proteiinien molekyylivuorovaikutuksien systemaattiseen tutkimiseen, Varjosalo sanoo.
– Olemme jo aikaisemmin osoittaneet, että AP-MS on erittäin luotettava menetelmä, joka sopii hyvin myös näytemäärältään suuriin tutkimuksiin, ja kehittämämme integroitu strategia ja proteiinikartasto mahdollistavat helpon tavan tutkia proteiinien toimintaa esimerkiksi erilaisissa tautitiloissa, Varjosalo toteaa.
Nyt julkaistu uusi menetelmä avaa uusia mahdollisuuksia proteomiikkayhteisön lisäksi myös solu-, molekyyli- ja rakennebiologeille.
Ryhmän työtä ovat rahoittaneet Helsingin yliopiston lisäksi Suomen Akatemia, Sigrid Jusélius -säätiö ja Instrumentariumin tiedesäätiö.
Lisätietoja:
Dosentti Markku Varjosalo, Helsingin yliopisto, HiLIFE / Biotekniikan instituutti
Puh. 029 4159413, s-posti: markku.varjosalo@helsinki.fi
MS-mikroskopia: www.biocenter.helsinki.fi/bi/protein/msmicissa
Viite: Xiaonan Liu, Kari Salokas, Fitsum Tamene, Yaming Jiu, Rigbe G. Weldatsadik, Tiina Öhman and and Markku Varjosalo. An AP- MS- and BioID-compatible MAC-tag enables comprehensive mapping of protein interactions and subcellular localizations. Nature Communications March 22, 2018
Doi 10.1038/s41467-018-03523-2.
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme